lukupiiri_perustaminen_kuva_pixabay

Viisi vinkkiä lukupiirin perustamiseen

Haluaisitko kuulua lukupiiriin? Tässä vinkkejä lukupiiriä suunnittelevalle:

1. Mieti, mihin olet valmis sitoutumaan.

Kun lähdet mukaan lukupiiriin ja etenkin, jos kuulut sen perustajiin, on hyvä sopia heti aluksi, kuinka usein tavataan. Sopiva kokoontumisväli voi olla esimerkiksi kerran kuukaudessa tai kahdessa. Älä lupaa liikoja, ellet oikeasti ole valmis kokoontumaan useammin. Mutta kun teet lupauksen osallistumisesta, varaudu tulemaan mukaan useimpiin tapaamisiin, ellet kaikkiin. Moni lukupiiri on hajonnut alun jälkeen siihen, että osallistumisesta on luistettu ajatuksella, että ”joku muu menee kuitenkin tapaamiseen”. Toisaalta moni lukupiiri on toiminut jo vuosikausia ja peräti vuosikymmeniä, kun jäsenet ovat sitoutuneita.

2. Kerää sopivan kokoinen porukka.

Tässäkin on syytä miettiä, millaisen lukupiirin haluaa. Intiimissä, muutaman tai ainakin alle kymmenen ihmisen piirissä, kaikki tulevat todennäköisesti tapaamisiin ja tapaamisia voidaan jopa siirtää, jos jollekin jäsenelle tulee este. Suuremmalla porukalla on väljempää: ne tulevat kulloinkin paikalle, joita aihe kiinnostaa ja joille tapaamisaika sopii. Vaarana on se, että jos suureen piiriin ei kuulu nk. ydinporukkaa, toiminta lopahtaa. Toisaalta pienessä piirissä jäsenten elämäntilanteiden muutokset voivat helposti heijastua myös lukupiirin toimintaan.

Lukupiiriläisiä voi etsiä tuttavapiiristään tai vaikkapa työpaikalla kyselemällä. Myös sosiaalinen media voi auttaa. Huomaa, ettei kaikkien pidä olla ennestään tuttuja, vaan kirjakeskustelun myötä tutustuminen käy luontevasti.

3. Sopikaa yhdessä lukupiirin säännöt.

Tapaamistahdin lisäksi on hyvä miettiä yhdessä seuraavia asioita: Missä tapaatte (esim. kotona/kahvilassa), miten kirjat valitaan, miten kirjoista puhutaan (vapaamuotoisesti vai pitääkö joku esim. ensin alustuksen lukupiirikirjasta)?

4. Lukekaa monenlaisia kirjoja.

On olemassa tiettyyn kirjaan tai genreen perustuvia lukupiirejä. Jos perustat yleisen lukupiirin, joka ei keskity tietynlaiseen kirjallisuuteen, ole avoin. On hyvä, jos piirin jäsenillä on monenlaisia lukumakuja: parhaimmillaan lukupiiri laajentaa kaikkien lukutottumuksia. Huomaa myös, ettei kirjoista ole pakko pitää, vaan monenlaiset kirjat voivat olla kiinnostavia. Ja kiinnostavista kirjoista on antoisaa keskustella.

Kirjavalinnoissa kannattaa suosia myös monenikäisiä kirjoja. Lukupiiri voi olla oiva tapa pysyä kärryillä uutuuskirjojen suhteen, mutta usein uutuuksia on vaikea saada kirjastosta, eivätkä kaikki halua ostaa kirjoja ainakaan jokaista lukupiirikokoontumista varten. Klassikkoja ja myös ”tavallisia” vanhempia teoksia löytyy hyvin kirjastoista, antikvariaateista ja kotikirjahyllyistä. Muistakaa myös e-kirjat ja äänikirjat!

5. Puhukaa myös muista kirjoista ja asioista.

Vaikka on hyvä, että lukupiiri on tietyllä tapaa kurinalaista toimintaa, on myös hyvä, että siellä saa puhua vapaasti muustakin kuin kulloisesta lukupiirikirjasta. Vapaasta keskustelusta saa kirjavinkkejä joko itselle tai lukupiiriin, ja muista aiheista puhuminen tutustuttaa piiriläisiä toisiinsa. Suuremmissa lukupiireissä on kenties parempi koettaa keskittyä vain kulloiseen kirjaan, että kaikki saavat tilaisuuden kertoa omasta lukukokemuksestaan.
Lukupiirejä järjestävät myös esimerkiksi kirjastot ja työväen- sekä kansalaisopistot.

 

 

sisaltoalue_mainospalkki

Kirjavinkkejä lukupiiritoiminnasta kiinnostuneelle: Suvi Aholan teokset Lukupiirien aika ja Ystäviä ja kirjoja.

sisaltoalue_mainospalkki

 

Artikkelin kirjoittaja on kuulunut yli kymmenen vuoden ajan kerran kuussa kotioloissa kokoontuvaan muutaman ihmisen lukupiiriin. Lisäksi artikkeliin on haastateltu muita lukupiiriharrastajia.

 

Teksti: Jenni Saarilahti / Lukulamppu.fi, kuva: Pixabay
Artikkelin teksti on lisensoitu Creative Commons 1.0 -lisenssillä.

 

Millaisia kokemuksia, näkemyksiä tai toiveita sinulla on lukupiireistä? Kerro omat vinkkisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.