Mark Hunter _ Focus _ Flickr CC BY 2.0

Vieraskynä Susanna Lindgren, erityisopettaja: Lukivaikeus ei estä lukuharrastusta

Erityisopettaja kertoo Lukulampun pyynnöstä lukivaikeuksista ja niiden kanssa toimimisesta. Kirjoitus ilmestyy tällä viikolla osana lukutaitokampanjaa.

Kirjaimet hyppivät silmissä ja vaihtavat paikkaa tekstissä, rivit katoavat, lukeminen takkuaa, tekstin punaisen langan pää katoaa aina vain, koskaan ei ehdi ajoissa valmiiksi… Lukivaikeuksia on monenlaisia, ja niiden vaikutus ihmisen elämään on väistämätön muttei välttämättä katastrofaalinen. Tukimuotoja on saatavilla paljon, ja tärkeintä on oma motivaatio. Lukutaito ja lukuharrastus ovat mahdollisia kaikille.

 

Lukutaito kehittyy vähitellen

Lapsen valmiudet luku- ja kirjoitustaitoon syntyvät varhain äänteitä, kirjaimia ja sanoja hapuillen, mutta parhaatkaan edellytykset ja olosuhteet eivät voi täysin estää lukemisen ja kirjoittamisen vaikeuksia. Ne ovat sekä vahvasti perinnöllisiä että erilaisten ulkoisten syiden aiheuttamia.

Tekninen lukutaito opitaan ensin. Oppimisessa tärkeää on toisto, kertaus ja rauhallinen eteneminen. Lukemaan opetteleva ihminen tarvitsee ymmärrystä äänteen ja kirjaimen yhteydestä, sanoista, kielen säännöistä ja merkityksestä. Toinen keskeinen työväline on muisti. Jos työmuistissa on ongelmia, luetun ymmärtäminen hankaloituu. Virkkeen loppuun päästessään on jo saattanut unohtaa, mistä aloitettiin. Lisäksi tarvitaan tarkkaavaisuutta ja keskittymiskykyä. On jaksettava kuunnella, harjoitella ja palata aina uudelleen alkuun. Lukivaikeuksiin yhdistyykin usein erilaisia tarkkaavaisuuden pulmia, jolloin tukitoimien on oltava riittävän laajoja.

Kun tekstistä on opittu saamaan mekaanisesti selvää, siirrytään toiminnalliseen lukutaitoon, jonka avulla ihminen ymmärtää lukemaansa selkeämmin ja selviää arkitilanteista. Toiminnallinen lukutaito ei kuitenkaan takaa edellytyksiä kokonaisvaltaiselle luetun ymmärtämiselle, vaan lopullisena tavoitteena on luova lukutaito, jonka hallitessaan lukija kykenee tarkastelemaan tekstiä kriittisesti, analyyttisesti ja siitä uusia ideoita ja asiayhteyksiä ammentaen. Lukutaito on sekä kirjaimien muodostaman tekstin ”koodin” teknistä purkamista että sisällön ymmärtämistä.

 

Vaikeuksiin saa tukea – kunhan ne huomataan

Lukivaikeudet antavat itsestään usein merkkejä jo ennen kouluikää, mutta yhtä lailla ne saattavat paljastua vasta myöhemmin, joskus vasta aikuisena, eikä niitä ole aina helppoa huomata. Jotkut heikot lukijat ovat taitavia peittämään pulmansa, sillä moni kykenee luettavan tekstin kontekstin perusteella arvaamaan sanoja ja päättelemään niiden merkityksiä, vaikka varsinainen luetun ymmärtäminen sakkaisi. Siksi on tärkeää harjoittaa tekninen lukutaito kuntoon ennen ”syvällisempää” lukemista.

Opetuksen järjestäjä on velvollinen tarjoamaan oppilaalle tukea perusopetuslain määrittelemän kolmiportaisen tuen mukaisesti. Tyypillisesti oppilas, jolla on lukivaikeus, on joko tehostetun tai erityisen tuen piirissä, mutta tämä ei ole välttämätöntä. Oppimisvaikeudet ilmenevät usein suurempina kimppuina, jolloin oppilas tarvitsee tukea muuhunkin kuin lukemiseen ja kirjoittamiseen.

Lukivaikeudet voivat hankaloittaa vieraiden kielten oppimista, ja niillä on yhteys myös matematiikan oppimisvaikeuksiin. Reaaliaineissa suuret tekstimäärät, vaikeat käsitteet ja erilaiset kuvaajat, diagrammit ja kartat saattavat tuntua lukivaikeuksiin yhdistettynä ylitsepääsemättömiltä. Ei ole ihme, että lukivaikeuden kanssa romaaniin tarttuminen vapaa-ajalla saattaa olla vastenmielistä ja vaikeaa.

Koulun tarjoamat tukimuodot lukivaikeuksiin ovat yleisimmin tukiopetus, osa-aikainen erityisopetus ja erilaiset pedagogiset järjestelyt, joilla tuntirakenne ja ohjeistus pidetään selkeänä ja koejärjestelyt tehdään joustaviksi. Selkokielisyys, äänikirjat ja uteliaisuutta eri tavoin herättävät tekstit voivat auttaa oppilaan lukivaikeuden yli. Lukemisesta on tärkeää tehdä tuttu ja toistuva tapa, joka ei muodostu taakaksi, vaan sen sijaan palkitsee, kannustaa ja innoittaa lukemaan lisää. Lukemisesta voi tehdä yhteisöllistä ja keskustelevaa ilman suorittamista.

 

Haasteesta intohimoksi?

Lukivaikeuksilla on väistämättä seurauksensa. Koska luku- ja kirjoitustaito ovat välttämättömiä taitoja elämässä, pitää niiden kehittymistä tukea voimakkaasti sekä kouluiässä että myöhemmin. Lukutaitoa voi ja tulee kehittää koko ikänsä.

Heikko lukutaito ja lukivaikeudet voivat johtaa passiivisuuteen ja pettymyksiin, ja into lukea laskee. Kun harjoitusta ei saa, lukutaito ei voi kehittyä, jolloin oppimisen ongelmat alkavat kasautua ja lukemisesta tulee entistä puisevampaa. Jotta tältä vältyttäisiin, lukivaikeuden kanssa elävää lasta ja nuorta tulee kannustaa harjoittelemaan ja kehittämään taitojaan. Kiinnostavan luettavan tarjoaminen, tasapainoinen ja vaihtoehtoja sisältävä opetus sekä oman motivaation tukeminen vahvistavat lukivaikeuden voittamista. Lukemaan oppii vain lukemalla, joten mikä tahansa lukeminen – elokuvien tekstitys, aikakauslehti, nettisivustot, sarjakuvat, romaanit – on hyödyksi, aina. Lukemalla sanavarasto kasvaa, mielikuvitus saa ärsykkeitä ja kielen erilaiset käyttötavat tulevat tutuiksi myös hitaammille lukijoille.

Lukivaikeus ei ole tyhmyyttä tai laiskuutta. Se on piirre, jonka kanssa on opittava elämään. Kun ihminen löytää omat vahvuutensa, niiden avulla voi kompensoida lukivaikeutta. Lukukokemusten puute, suppea sanavarasto ja heikot yleistiedot ovat asioita, joita voi itsessään kehittää ja joissa vanhemmat ja opettajat voivat nuorta tukea. Yhtä lailla on tärkeää oppia tavoitteiden asettamista, pitkäjänteisyyttä, itselleen sopivia oppimisstrategioita sekä omien kykyjen ja taitojen kehittämistä. Niiden avulla pääsee pitkälle, oli tavoite sitten peruskoulun päättäminen kunnialla, akateeminen ura – tai vaikkapa kokonaisen romaanin lukeminen ensimmäistä kertaa.

 

Linkkivinkkejä lukivaikeuksiin:

Niilo Mäki Instituutti
Lukihäiriö.fi
Oppimisvaikeus.fi

 

Kirjallisuutta:

Marjatta Takala & Elina Kontu (toim.): Lukivaikeudesta lukitaitoon. Yliopistopaino 2006.
Timo Ahonen, Tiina Siiskonen & Tuija Aro (toim.): Sanat sekaisin? Kielelliset oppimisvaikeudet ja opetus kouluiässä. PS-kustannus 2001.

 

Teksti: Susanna Lindgren / Lukulamppu.fi, kuva: Mark Hunter / Focus / Flickr Creative Commons Attribution 2.0 Generic CC BY 2.0

Artikkeli ilmestyy osana #Lukuhaaste -kampanjaa.

 

Kerro kokemuksiasi ja näkemyksiäsi lukivaikeuksien kanssa lukemisesta ja elämisestä!

2 comments

  1. Itse en ole lukivaikeuksinen, mutta silti oli aikoinaan ilahduttavaa tajuta, että on myös lukihäiriöisiä kirjailijoita. Lukivaikeuksien ei tarvitse estää lukemista, muttei myöskään kirjoittamista: jos haaveilee julkaisemisesta, toimittajat ja esilukijat ovat sitä varten, että teksteistä hiotaan virheet pois. Täydellistä ei tarvitse olla. Että rohkeasti paitsi lukemaan, myös kirjoittamaan!

  2. Susanna L.

    Ihan totta: missään nimessä lukivaikeus ei ole este myöskään kirjoittamiselle. Luultavasti täytyy jaksaa tehdä hieman enemmän töitä ja muistaa tosiaan pyytää apua, kun sitä tarvitsee. Muuten tie on auki, kun taitoa ja halua on.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.