Helsinki university library_Kallu_Flickr_CC

Tutkijakollegiumin Kympin sarja: Leevi Lehto, Markku Eskelinen ja kirjallisuuden digitalisaatio

Leevi Lehto, runoilija, suomentaja ja ntamo-kustantamon perustaja, sekä kirjailija ja tutkija Markku Eskelinen luennoivat viime viikolla aiheesta ”kirjallisuuden digitalisaatio” Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin Kympin sarja -yleisöluentosarjassa. Artikkelin lopusta löydät linkin, jonka kautta tämäniltaista luentoa voi seurata suorata lähetyksenä, sekä sarjan aiemmista luennoista kertovat artikkelilinkit.

Kirjallisuuden digitalisaatio ei ole vain sitä, että e-kirjojen suosio kasvaa tai vanhoja tekstejä muutetaan digitaaliseen muotoon yleisöä ja tutkijoita varten.

 

Digitaalinen muutos meni jo

Leevi Lehto totesi, että digitaalisuuden ja internetin vallankumous alkoi 1990-luvun taitteessa ja suurin muutos on jo loppuun käyty.

– Julkaisutoimintaa leimaavat nyt nopeus, välittömyys, kapasiteetti ja se, että aineistot ovat periaatteessa ikuisia. Kirjojen perimmäinen julkaisumuoto on jo pitkään ollut digitaalinen.

Lehto arvioi, että voimakas digitalisaatio on johtanut siihen, että kirjallisuuden asema paikkana, jossa voi sanoa kaiken, on mennyttä. Julkaisutekniikoita ja -kanavia on runsaasti, ja kirjallisuuden koko olemus on jossain määrin muuttunut.

Esimerkiksi paperisten nimikkeiden määrä on kasvanut digitalisaation myötä: nyt julkaistaan paljon.

– Perimmiltään taustalla on uusi painotekniikka.

Kirjallisuudesta on myös kadonnut tai katoamassa perinteinen eliitti ja massa -jako. Lehdosta nyt voidaan puhua myyvät ja muut -jaosta.

– Perinteinen kirja ei kuitenkaan ole menettänyt voimaansa, vaan saanut uutta aktuaalisuutta, Lehto totesi. Hän näkee kustantajana, kuinka kirjoittajia ja käsikirjoituksia on yhä enemmän.

– Kulttuurissa on tapahtunut käänne kohti kirjoittamista.

Lehdon näkemyksen mukaan tulevaisuus on kiinnostava erityisesti omakustanteiden näkökulmasta.

– Omakustannusmahdollisuuksien parantuminen on yksi aiemmin mainitun uudelleenjaon syistä. Tänään vielä halveksittu omakustanne on jatkossa ehkä merkittäväkin asia, mutta silloin ei ehkä puhuta kirjallisuudesta eikä ehkä edes digitalisaatiosta.

 

Digitaalista runoutta

Leevi Lehto ja Markku Eskelinen tunnetaan digitaalisen runouden ja kirjallisuuden uranuurtajina ja tutkijoina, likipitäen ainoina Suomessa.

Eskelinen keskittyi esityksessään juuri digitaaliseen runouteen ja kirjallisuuteen, sellaisiin kirjallisuuden muotoihin, jotka hyödyntävät digitaalisuutta erityisesti sisällön tuottamisen eikä julkaisemisen keinona.

Lehto kertoi kokemuksistaan digitaalisen runouden pioneerina. Hän julkaisi jo 1990-luvulla sonetteja kehittävän runogeneraattorin. Eskelinen on taas kiinnostunut muun muassa siitä, mitä yhtäläisyyksiä digitaalisella pelipuolella on digitaalisen kirjallisuuden kanssa.

Paljonkin: kun liikutaan runogeneraattorien ja alati muuttuvan, kokeellisen digitaalisen kirjallisuuden maailmassa, lukija ei useinkaan ole enää toteava lukija, vaan hänestä tulee tekstin kanssa aktiivisesti vuorovaikuttava toimija.

Biorunous, nanorunous, GPS-systeemiä hyödyntävät kirjat. Miten saada käsitys, mitä Eskelisen käyttämät termit tarkoittavat?

– Suomessa on kokeellisen runouden Nokturno.org-sivusto, jossa voi tutustua esimerkiksi videorunouteen ja visuaalisiin runoihin.  Googlaamalla ”electronic literature collection” saa myös käsityksen digitaalisen kirjallisuuden lajista, Eskelinen opasti. Hakutulos johtaa muun muassa Electronic Literature Organisationin sivustolle..

Eskelinen kannustaa perinteisiä lukijoita uuden äärelle.

– Monesti digitaalisessa kirjallisuudessa on piirteitä, joita ei tavata paperikirjallisuudessa, mutta toisaalta niistä näkee, mitkä piirteet jatkuvat digitaalisen puolellakin.

Perinteinen lukija on silti hieman hämmentynyt luennosta. Omakustanteita ja itse itseään, tai ainakin lukijan avustuksella, kirjoittavia digitaalisia tekstejä. Mihin perinteistä kirjailijaa enää tarvitaan?

– Digitaaliset korvikekirjailijakokeilut ovat olleet lopputuloksiltaan vaatimattomia, vaikka hankkeet ovat olleet kalliita ja niihin on ladattu paljon odotuksia, Eskelinen kertoo.

 

Tutkijakollegiumin yleisöluentosarja Kympin sarja, Kirjallisuus, yhteiskunta ja muutos jatkuu tänään 19.11.2014  Claes Anderssonin ja Petteri Pietikäisen luennolla Hulluus ja kirjallisuus. Lisätietoja luentosarjan esittelysivulta, jonka kautta luentoja voi myös seurata suorina lähetyksinä.

Lue myös sarjan aiemmista luennoista kertovat artikkelit:

Monika Fagerholm, Turo-Kimmo Lehtonen ja kulutusyhteiskunta, esineet
Jukka Laajarinne, Merja Polvinen ja todellisia, mahdollisia ja mahdottomia maailmoja

Teksti: Jenni Saarilahti / Lukulamppu.fi
Kuvat: Artikkelin pääkuva Helsingin yliopiston Kaisa-kirjastos / Kallu Flickr Creative Commons; kirjan kansikuva / kustantamo.
Artikkelin teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä 1.0 -lisenssillä.

 

Millaisia ajatuksia kirjallisuuden digitalisaatio sinussa herättää? Oletko kiinnostunut digitaalisesta tai muuten kokeilevasta kirjallisuudesta?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.