OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Tove Janssonin juhlavuosi näkyy Norjassakin

Näyttelyjä, teatteriesityksiä, postimerkkejä, esiliinoja. Tove Janssonin juhlavuosi on kaikkialla. Norjassa asuva suomalainen kirjabloggaaja Reeta Törrönen juhlistaa juhlavuotta blogissaan kaksikielisesti. Hän kertoo saaneensa Tove-rakkauden jo äidinmaidossa ja toivovansa bloginsa teemavuodesta mahdollisimman tovemaista. 

 

Kysyimme Reeta Törröseltä sekä hänen Tove-kokemuksistaan että mietteistään juuri nyt, kun Tove Jansson 100 vuotta -vuoden kentien tunnetuin tapahtuma on alkanut, eli Ateneumin laaja Tove Jansson -näyttely on avattu. Haastattelun lopusta löydät vinkkejä Tove Janssonin juhlavuoden tapahtumista.

 

tovejansson_klovharu

 

 

Mikä on suhteesi Tove Janssoniin, miksi ja miten fanitat häntä?

Tove Jansson on niitä kirjailijoita, joita olen rakastanut aina. On oikeastaan melko harvinaista, että sama kirjailija on kirjoittanut upeita kuvakirjoja, lastenromaaneja, sarjakuvia sekä novelleja ja romaaneja aikuisille. Toven kirjojen teemat kattavat koko elämän, lapsuudesta vanhuuteen. Jos olisi pakko pärjätä koko elämänsä yhdellä ainoalla
kirjailijalla, niin se olisi sitten varmaan Tove Jansson!

Minun Tove-rakkauteni sai alkunsa jo äidinmaidosta. Lapsuudenperheessäni rakastettiin Janssonia ja meille lapsille luettiin kaikki muumikirjat jo 80-luvulla, ennen tv-sarjan synnyttämää muumibuumia. Äitini väittää selvinneensä avioerosta muumisarjakuvien huumorin avulla, mummoni osasi lausua ulkoa koko Kuinkas sitten kävikään? -kirjan ja isäni väitti, että hänen kaakeliuuninsa takana asui muumien esi-isä. Jopa kissamme nimi oli aikoinaan Nyyti.

Teini-ikäisenä punkkarina kyllästyin pikkusisarusten palvomaan japanilaiseen piirrossarjaan ja perustin ystäväni kanssa ”KaAMu – Kannata Alkuperäisiä Muumeja” -yhdistyksen. Askartelimme flaiereita, joissa kehotimme ”Älä käy Muumilaaksoon – anna niiden olla rauhassa!”.

Toven aikuisille kirjoittamat kirjat löysin parikymppisenä ja juuri Toven ansiosta rakastuin novellitaiteeseen. Janssonin novellit ovat ajattomia, terävänäköisiä ja hiottuja, monella tapaa vielä parempia kuin kirjailijan lastenkirjat.

Ylipäätään olen huomannut tarkastelevani elämää voimakkaasti muumilasien läpi. Esimerkiksi täällä Norjassa koen usein eläväni hemuleiden ympäröimänä. Norjalaiset ovat juuri sellaisia iloisia ja pikkuisen rasittavia ulkoilmaihmisiä kuin Taikatalven raitista ilmaa rakastava hemuli!

 

Mistä sait idean, että myös bloggarit voisivat juhlistaa Tovea?

Mielestäni oli itsestään selvää, että me kirjabloggarit muistamme Janssonia juhlavuoden aikana. Kun loppuvuodesta 2013 kukaan muu ei ollut aloittanut Tove-haastetta, päätin sitten aloittaa sen itse.

 

Mitä toivot blogin teemavuoden aikana tapahtuvan?

Toivon, että mahdollisimman moni innostuu tutustumaan Toven niihin puoliin, joita ei itse vielä kunnolla tunne, olivat ne sitten novelleita, sarjakuvia tai kuvataidetta. Omalta osaltani yritän innostaa myös norjalaisia kirjabloggareita ja lukijoita lukemaan enemmän Tovea.

Teemavuotta suunnitellessani halusin käynnistää mahdollisimman tovemaisen ja vapaamuotoisen haasteen, jota jokainen saa toteuttaa parhaaksi katsomallaan tavalla. Tove-teemavuoteen ei mielestäni mitenkään sovi suorittaminen tai kilpailu siitä, kuka lukee tai bloggaa eniten.

 

Millaista palautetta tai toimintaa blogiteemavuosi-idea on jo saanut tai aiheuttanut?

Palaute on ollut vain positiivista, ja olen ollut iloisesti yllättynyt siitä, kuinka monet kirjabloggarit ovat lähteneet mukaan. Yli 40 suomalaista kirjabloggaria on ilmoittanut osallistuvansa ja Tove-haasteen Facebook-sivullakin on jo lähes sata seuraajaa. Varmasti on vielä monia muita, jotka bloggaavat Tovesta juhlavuoden aikana, vaikka eivät olisi tästä yhteishaasteesta kuulleetkaan!

 

Oletko seurannut virallisia Tove-juhlavuoden tapahtumia? Oletko osallistunut tai aiotko osallistua Tove-ohjelmiin?

Kesällä Suomessa käydessäni  aion ehdottomasti vierailla Ateneumin näyttelyssä ja Tampereen taidemuseon Muumilaaksossa. Myös syksyllä ensi-iltansa saava Muumit Rivieralla –elokuva kiinnostaa, sillä se perustuu lempisarjakuvaani. Täällä Oslossakin avautuu loppukeväästä Janssonin näyttely, jossa täytyy tietenkin käydä, ja toukokuussa Oslon Litteraturhuset ja suomalais-norjalainen kulttuuri-instituutti järjestävät lapsille muumijuhlan, jonne menemme varmasti myös tyttäreni kanssa.

 

Ovatko norjalaiset havahtuneet kaksikieliseen, suomalaista ja norjalaista kirjallisuutta esittelevään blogiisi, entä Toven juhlavuoteen?

Yllättävänkin monet norjalaiset ovat löytäneet blogini. Norjassa tunnetaan muutamia suomalaisia kirjailijoita hyvin, erityisesti Sofi Oksanen, Arto Paasilinna ja Kjell Westö ovat täällä suosittuja. Verkosta ei kuitenkaan löydy norjaksi kovin paljon tietoa suomalaisesta kirjallisuudesta ja tätä tietoa yritän omalta osaltani lisätä. Suomalaista kirjallisuutta
googlatessa monet päätyvätkin sitten minun blogiini.

Myös muutamat norjalaiset kirjabloggarit ovat innostuneet Toven juhlavuodesta ja ovat joko jo bloganneet tai luvanneet blogata Tovesta tämän vuoden aikana.

Norjassa on viime vuosina otettu uusia painoksia monista Toven kirjoista ja tänä vuonna niitä tulee vielä lisää. Tuula Karjalaisen kirjoittama Jansson-elämäkerta käännetään pian norjaksi. Viime aikoina norjalaisissa lehdissä on muuten kohistu Toven kuvittamasta Lewis Carrollin Liisan seikkailut ihmemaassa -klassikosta. Tätä kahden klassikkokirjailijan yhteistyötä on kuvailtu ”lastenkirjallisuuden parhaiten varjelluksi salaisuudeksi”, sillä kirja julkaistiin täällä Toven kuvituksilla ensimmäistä kertaa vasta tänä keväänä.

Norjalaiset viettävät tänä vuonna myös oman lastenkirjailijansa Alf Prøysenin 100-vuotisjuhlia. 1914 oli siis erinomainen vuosi pohjoismaiselle lastenkirjallisuudelle.

 

Jos sinun pitäisi suositella yhtä Toven teosta, mikä se olisi ja miksi?

Itselleni rakkain ja henkilökohtaisin on Kuka lohduttaisi Nyytiä? Se on myös ainoa kirja, jonka osaan ulkoa sanasta sanaan.

Jos taas pitäisi valita, mikä Toven kirjoittamista kirjoista ja novelleista on absoluuttisesti paras, valitsisin ehdottomasti Kuvanveistäjän tyttären ensimmäisen novellin Kultainen vasikka. Se yksittäinen novelli on itsessään niin upea, että ei voi kuin ihmetellä, että joku sen luettuaan uskaltaa yhä kirjoittaa! Siinä novellissa on jo sanottu kaikki, juuri niin
kristallinkirkkaasti ja rakkaudella kuin vain Tove osaa.

 

tovejansson_sellonkirjasto

 

 

 

Tove Janssonin juhlavuosi verkossa ja tapahtumina

 

 

Teksti ja kuvat: Jenni Saarilahti / Lukulamppu.fi. Ylin kuva on kirjoittajan Tove Jansson -kokoelmasta, toinen Klovharun-retkeltä kesällä 2013 ja alin Sellon kirjaston Tove Jansson -näyttelystä, kuvattu maaliskuussa 2014.
Teksti ja kuvat on lisensoitu Creative Commons Nimeä 1.0 -lisenssillä.

 

Mitä Tove Jansson ja hänen teoksensa merkitsevät sinulle? Oletko osallistunut tai aiotko osallistua Tove Janssonin juhlavuoden tapahtumiin?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.