syysvisa

Syysvisa: Tunnistatko syksysitaatit?

Kuusi kotimaista syksystä kertovaa sitaattia – tunnistatko lähteet? Ellet, kurkkaa vastaukset artikkelin lopusta.

 

(1.)
Alakuloinen 
syystuuli kaislikossa.
Alakuloinen
kuulla sydänyön aikaan
hirven syksyinen huuto.

 

(2.)
Saaresta saareen hän ui, myöhäissyksyn kohmeisessa vedessä hitaasti yli suuren selän. Hän väistää veneitä, joiden kokassa palaa soihtu, hyytyy vesikiveksi puhetta kuullessaan – ja selviytyy vastarantaan, sillä yöllä järvi huokuu sumun hänen suojakseen.

 

(3.)
Olin tosin jo rahdannut veneestä pois ruokatavarat, kirjat, spinaakkerin, myrskyfokan ja säilykepurkit. Mutta muun olin jättänyt, vaikka sesonki oikeastaan oli ohi ja vene kohtapuoliin nostettaisiin vedestä, pantaisiin tuutimaan, työnnettäisiin pimeään vajaan yhdessä muiden kanssa, mastottomana, mahdittomana, nelikulmainen eväköli mahansa alla, alastomana ja avuttomana. Sesongin lyhyyteen ei totu koskaan. Sitä tallustelee rantaan ja katselee poijuun kiinnitettyä venettään, joka näyttää alakuloiselta vastarannan metsänreunassa kellastuvien lehtipuiden taustaa vasten.

 

(4.)
Seuraavan luvun nimi: ennen kuin unohdamme.
Seuraavan luvun nimi: pimeys
sade ystävällisyys
On jo lokakuu ja tuulee kovaa
Minun täytyy ajaa puita kotiin
Minun täytyy kiertää avainta lukossa – –

(ote runosta)

 

(5.)
Kun kuulen variksia, sormeni nokeentuvat. Rääkyen ja yllättävän sulavasti lentäen ne leikkaavat vahvoilla nokillaan ilman höyheniksi.

Kun kuulen mustarastaita – niiden harvinainen syyslaulu on kuin kesäkuun kaiku – ilma muuttuu lauluksi.

 

(6.)
Syksyn verkkainen vaihtuminen talveen ei ole ensinnäkään hullumpaa aikaa. Se on turvaamisen ja huolehtimisen aikaa, se on aikaa jolloin itse kukin kerää talven varalta niin suuria varastoja kuin suinkin. Tuntuu hyvältä kerätä omaisuutensa aivan likelle itseään, koota ajatuksensa ja käärityä lämpöönsä ja kaivautua kaikkein perimmäiseen koloon, turvallisuuden keskipisteeseen, missä voi puolustaa kaikkea mikä on tärkeätä ja arvokasta ja ikiomaa. Sitten saavat pakkaset ja pimeys ja myrskyt tulla minkä ehtivät.

 

Teksti ja kuvat: Jenni Saarilahti / Lukulamppu.fi
Artikkelin teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä 1.0 -lisenssillä.

 

syysvisa

 

Vastaukset: (1.)Tuomas Anhava: Kevään kukat, syksyn kuu. Kootut tankarunot 1960-1982. (2.) Anni Kytömäki: Kultarinta (3.) Johan Bargum: Syyspurjehdus (4.) Tua Forsström: Lokakuun iltana soudin järvelle (5.) Bo Carpelan: Lehtiä syksyn arkistoista (6.) Tove Jansson: Muumilaakson marraskuu

Tee myös kesä- ja kevätvisa!

 

Kuinka monta sitaattia tunnistitko, mikä on suosikkisi? Oletko lukenut syysvisan teoksia? Minkä kirjan syksyn kuvaus on jäänyt mieleesi?

 

2 comments

  1. Sirpa Vírta

    Vaikka kaikki kirjat olen lukenut, muutamat useampaan kertaan en voi sanoa tunnistaneeni muita kuin Bargumin ja Muumilaakson marraskuun ja tunnistin Anhavan.

  2. Riitta Alaluusua

    Täytyy tunnustaa etten tunnistanut muita kun Bo Carpelanin ja Tove Janssonin tekstit.

Vastaa käyttäjälle Sirpa Vírta Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.