suomivisa_suomalaiset_kirjallisuussitaatit_kuva_finna_museovirasto_musketti_ CC BY40

Suomi-visa: Tunnistatko sitaatit?

Seitsemän Suomesta ja suomalaisesta elämänmenosta kertovaa sitaattia – tunnistatko lähteet? Mukana on nykykirjallisuutta ja kaksi klassikkoa. Enempää emme kerro – mutta sen paljastamme, että oikeat vastaukset ovat artikkelin lopussa.

 

(1)
Ainon isoäiti syntyi vuonna 1967 Kekkosen Suomeen, jossa jotkut intomielet jo puhuivat sukupuolten välisestä tasa-arvosta, joka siinti toivottoman kaukana. Jos Ainon isoäidin äidille olisi kerrottu, että hänen mahdollisesta tulevasta tyttärentyttärestään (siis Ainon äidistä) voisi kehkeytyä isona esimerkiksi olympiatason nyrkkeilijä tai mäkihyppääjä, hän olisi pitänyt puhujaa outona humoristina.

(2)
Suomalaiset, ne olisivat kai nekin löytäneet mehevämpiä maita, joissa rieska ja hunaja vuotaa. Mutta heidän halunsa näyttää aina vieneen heitä kuta karuimmille maille. Ihan kuin uhalla he ovat hakeneet kuivia kankaita, veteliä soita ja synkkiä routapohjakorpia.

(3)
Kysyin tiesikö likka, että meillä on ollut Sianpää presidenttinä. Hän ei muistanut muita päitä kuin Kaljupään. Kerroin kuinka asiat menivät. Olen Pikkujättiläisestä lukenut, vanhemmiltani kuullut, riittävän elämän elänyt ja ihmistä tutkinut.

(4)
Piika neuvoi Aaronin väentupaan, ovensuun rahille kulkumiesten paikalle. Aaron rupesi jo kaivamaan leivänkannikkaa repustaan, kun piika palasi tuoden vellinkikuppia, oli kuulemma ehtoselta jäänyt. Hänen syödessään kaksi trenkiä tuli kylmissään jostain ulkotöistä, vellinkiä hekin saivat ja leipää, syötyään kyselivät vieraan asioita. Aaron nukkui ovensuun penkillä, oli jo hereillä, kun väki tuli aamusuurukselle. 

(5)
Aino Koskinen, kolmenkymmenen ikäinen komearaaminen ompelija, rakastui venäläiseen upseeriin. Käytiin pitkillä kävelyretkillä ja keskusteltiin, Aino ja upseeri ja tulkki. Syksyllä sotilasosasto kutsuttiin kiireesti Pietariin. 

(6)
Kun illalla palattiin kotiin, sirpit olalla, eväskontti selässä, olivat kaikki uuvuksissa, mutta hyvällä mielellä. Ruis tuntui tulevan hyvää, tähkäpäät olivat täyteläisiä, olki pitkää. 

(7)
Vivan Falleniuksen ensimmäinen päivä herrasväki Gylfen kotiapulaisena kahdeksan huoneen huoneistossa Bulevardinkadulla sattui Venäjän kenraalikuvernööri Bobrikovin murhan ensimmäiseksi vuosipäiväksi. Varatuomari ja rouva Gylfe olivat tunteneet pintapuolisesti Bobrikovin surmaajan, yksinäisen ja puolikuuron virkamiehen Eugen Schaumanin, ja he juhlivat nostamalla hiljaisen samppanjamaljan consommén aikana. 

 

Teksti: Lukulampun toimitus / Lukulamppu.fi, kuva: Finna.fi / Museovirasto / Musketti / CC BY 4.0
Kuvassa itsenäisyyspäivän liputus Helsingissä 6.12.1927

Tee muita visoja.

sisaltoalue_mainospalkki

Vastaukset on linkitetty Elisa Kirjan, Lukulampun yhteistyökumppanin, e-kirjoihin: Elisa Kirjassa voit lukea veloituksetta kunkin kirjan alun ja tutustua muutenkin tarkemmin teoksiin.

sisaltoalue_mainospalkki

Vastaukset:
1) Juha Hurme: Niemi 
2) Juhani Aho: Katajainen kansani 
3) Tuomas Kyrö: Mielensäpahoittajan Suomi – 100 tavallista vuotta 
4) Tapio Koivukari: Luodetuulen maa
5) Petri Tamminen: Suomen historia
6) Anni Swan: Iris rukka 
7) Kjell Westö: Missä kuljimme kerran 

Muita Suomi-aiheisia kirjoja Elisa Kirjassa.

Montako sitaattia tunnistit? Minkä teoksen Suomi- tai elämänkuvaus on jäänyt mieleesi ja miksi?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.