sarjakuvat_kuvapohja_800_415

Sarjakuvien kustantaminen on Suomessa kaksijakoista bisnestä

Helsingin Sanomat uutisoi helmikuussa 2014, että sarjakuvien kustantaminen uhkaa Suomessa hiipua. Lukulamppu kysyi neljältä sarjakuvia julkaisevalta taholta, mitä sarjakuvakustantamiselle kuuluu.

 

Suomessa myytiin vuonna 2013 noin 1,5 miljoonaa sarjakuva-albumia. Kokonaismyynnin arvo oli noin 9,6 miljoonaa euroa. Kuten bestseller-listasta näkee, myynti keskittyy voimakkaasti tiettyihin nimikkeisiin. Fingerpori hallitsee kotimaisten sarjakuvien myyntilistaa ja Aku Ankan taskukirjat käännöskirjojen listaa. Silti sekä kotimaista sarjakuvaa että käännössarjakuvaa julkaistaan Suomessa monipuolisesti.

 

ColumnChartYears.ashx

Sarjakuvien myynti Suomessa viime vuosina. Yksikkö: 1000 kpl. Lähde: Suomen Kustannusyhdistys.

 

Sarjakuviin keskittyviä Zum Teufel Kustannusta ja Lempo Kustannusta pyörittää sarjakuva-alan monitoimimies Petteri Oja. Zum Teufel Kustannus on Ojan toiminimi ja Lempo Kustannus on Zum Teufel Kustannuksen alabrändi. Nimekkäimpänä julkaisuna voi pitää Jarkko Vehniäisen Kamalaa luontoa.

Sarjakuvakustantamo Asema Kustannuksen takana ovat sarjakuvataiteilijat Ville Ranta ja Mika Lietzén. Erityisesti Ville Rannan omaelämäkerralliset sarjakuvat tunnetaan hyvin.

Kustannus Jalava kuuluu Art House -ryhmään. Art House -ryhmä julkaisee myös kauno- ja tietokirjallisuutta, oppikirjoja ja ammattikirjallisuutta. Jalavalla on pitkät perinteet sarjakuvien julkaisussa, sillä 1980-luvulla yhtiö toi Suomeen muun muassa eurooppalaisen taidesarjakuvan helmiä sekä sanomalehtisarjakuvan klassikoita keräilijöiden arvostamina albumeina.

 

 

Otava ja Like kuuluvat Otava-konserniin. Konsernin liiketoimintaan kuuluu kirjojen ja lehtien julkaisua, kirjakauppatoimintaa ja sähköisiä palveluja. Otavan ja Liken kustannusohjelma painottuu kirjoihin, mutta kustannusohjelmiin kuuluu myös sarjakuvaa. Otava on muun muassa Mauri Kunnaksen pitkäaikainen kustantaja. Kunnaksen Piitles on viime vuosien myydyimpiä kotimaisia sarjakuvia. Albumi on julkaistu myös englanniksi nimellä Beatles with an A.

 

Tinkimätöntä taidetta, taloudellista tasapainoilua

Zum Teufel Kustannuksen ja Lempo Kustannuksen sekä Asema Kustannuksen linjana on, että toiminnan pitää pyöriä omillaan. Julkaisusuunnitelmat tehdään noin vuodeksi eteenpäin.

– Strategiani on julkaista sellaista, mistä itse pidän ja minkä haluaisin muidenkin lukevan, kertoo Petteri Oja. – Suuri osa julkaisuistani ei pääse edes omilleen. Toki jotkut myyvät paremmin ja kompensoivat tilannetta. Elän kuitenkin pääasiallisesti muilla töillä kuin kustantamisella.

– Tänä ja ensi vuonna julkaisut hieman vähenevät sen vuoksi, että otin viime vuonna asuntolainaa. Joudun kiinnittämään kannattavuuteen tämän vuoksi hieman aiempaa enemmän huomiota ja sen vuoksi esimerkiksi esikoisalbumeiden julkaisu vähenee, koska ne jäävät nykyään aina miinukselle.

 

Jarkko Vehniäisen Kamala luonto on noussut nopeasti lukijoiden suosioon.

Jarkko Vehniäisen Kamala luonto on noussut nopeasti lukijoiden suosioon.

 

– Asemassa tärkeintä on yrittää viedä sarjakuvan tekniikkaa, tarinankerrontaa ja tunnettuutta eteenpäin, kertoo Ville Ranta. – Meidät tunnetaan skenessä hyvin ja Asemaa arvostetaan tinkimättömänä pienkustantamona, joka ei tee taiteellisia kompromisseja. Meille tarjotaan käsittääkseni enemmän julkaistavaa kuin kaupallisille kustantamoille, koska brändimme puhuttelee taiteilijoita.

– Viime vuodet ovat olleet erittäin vaikeita. Asema Kustannus on nykyään minun toiminimeni osa, jotta se pysyisi pystyssä. Asema on pyrkinyt tuottamaan sen verran rahaa, että toiminta jatkuu. Tämän enempää ei ole yleensä tullutkaan.

Kustannus Jalava suunnittelee julkaisutoimintaansa muutamien vuosien perspektiivillä.

 

Sarjakuvafestivaalien The Voice - Jussi Wahlgren ja Benoît Sokal

Jussi Wahlgren isännöi Benoît Sokalia Helsingin Sarjakuvafestivaaleilla vuonna 2012.

 

– Sarjakuva on ollut yli 30 vuoden ajan tärkeä osa Jalavan kustannusohjelmaa brändimielessä, kulttuurisesti ja taloudellisesti, kertovat kustannuspäällikkö Urpu Strellman ja toimituspäällikkö Nana Sironen Kustannus Jalavasta. – Esimerkiksi Hugo Prattin, Sokalin ja Tardin kustantaminen alkoi 1980-luvulla ja jatkuu edelleen. Kotimainen sarjakuva on meillä väistynyt käännettyjen nimekkeiden tieltä. Vuosittain julkaisemme 5–6 sarjakuva-albumia. Määrä on hieman kasvanut joidenkin vuosien takaisesta ja tarkoituksenamme on jatkaa laadukkaan sarjakuvan julkaisemista vanhoilta ja uusilta tekijöiltä.

Otavan ja Liken sarjakuvien kustantaminen on lähivuosina jopa kasvamassa.

– Tarkoitus on laajentaa harkitusti sarjakuvaohjelmaa sekä käännössarjakuvan että kotimaisen sarjakuvan osalta, kertoo sarjakuvista vastaava tuottaja Jouko Ruokosenmäki. – Tutkimme myös uusia jakelukanavia sarjakuville. Tällä haavaa mietinnässä ovat vuoden 2015 ja 2016 sarjikset ja niihin liittyvät toimet, jotka tietenkin luovat pohjaa pidemmälle tulevaisuuteen.

 

Sarjakuvien julkaisemista tuetaan vain vähän

Laadukkaan sarjakuvan julkaiseminen on kulttuuriteko, mutta tukea julkaisutoimintaan on saatavilla niukasti. Petteri Oja on joskus jakanut taloudellista riskiä kustantamalla joitakin albumeja yhdessä muiden tahojen kanssa tai jakamalla kuluja taiteilijan itsensä kanssa. Kustannus Jalava, Otava ja Like eivät ole saaneet taloudellista tukea sarjakuvien kääntämiseen, mutta Jouko Ruokosenmäki mainitsee, että yhtiölle työskentelevät kääntäjät ovat välillä hakeneet apurahoja työlleen. Aika ajoin kääntäjille onkin myönnetty tukea, esimerkiksi Alison Bechdelin ja Javier de Isusin sarjakuvien suomentamiseen on myönnetty FILI:n apurahoja.

bechdel self portrait

FILI on tukenut Alison Bechdelin sarjakuvien suomentamista.

Asema Kustannuksen väki on joskus jopa lainannut henkilökohtaisia varojaan yritykselle.

– Saimme apurahoitusta satunnaisesti alkuvuosina, Ville Ranta kertoo. – Muistelen, että vuoden 2009 jälkeen emme ole saaneet apurahoja. Emme niitä enää juuri haekaan, koska hakukriteerit kustantajille ovat tiukentuneet eikä rahaa enää ole tarjolla. Joskus olemme lainanneet Asemalle omia rahojamme tiukassa paikassa.

 

Mika Lietzénin 1986 ilmestyi Asema Kustannukselta kesäkuussa 2014.


Mika Lietzénin 1986 ilmestyi Asema Kustannukselta kesäkuussa 2014.

 

Mikä kasvattaisi myyntiä?

Paras tie kasvattaa sarjakuvakustantamisen kannattavuutta olisi tietenkin sarjakuvien myynnin kasvaminen. Sarjakuvakustantamisen ammattilaiset näkevät mahdollisuuksia muun muassa jakelukeinoissa ja sarjakuvan näkyvyydessä. Pessimistisiäkin äänenpainoja kuuluu. Petteri Oja ei näe kasvumahdollisuuksia vaan ennakoi luovaa tuhoa.

– Veikkaan, että kokonaismyynti ei kasva, lapset lukevat nykyään niin vähän. Luulen, että sekä julkaisujen, kustantajien ja myyjien määrä putoaa entisestään. Muutamat jäljellejäävät toimijat kenties pystyvät elämään sarjakuvilla.

 

s2696_839

Jyrki Nissisen Auttaja hai kokoaa Nyt-liitteessä ilmestyneet stripit yksien kansien väliin. Vuonna 2009 julkaistua kokoelmaa on edelleen saatavilla.

 

Ville Ranta on positiivisemmalla mielellä:

– Kasvua toisivat verkkomyynnin lisääntyminen, uudet hyvät verkkokaupat ja kirjakauppojen panostus sarjakuvien järjestämiseen eri alalajeihin. Jossakin vaiheessa sarjakuvien myynti e-sarjakuvina lisääntyy varmasti. Uskon, että sarjakuva toimii hyvin sähköisenä materiaalina, mutta toistaiseksi markkinat ovat Suomessa vieläkin pienemmät kuin perinteisillä albumeilla. Sarjakuvan myynti on suorastaan romahtanut, mutta jossakin vaiheessa se asettuu jonkinlaiselle hyvälle tasolle jälleen.

Jalava muistuttaa, että sarjakuvia lukevat nykyisin hyvin monet ikäluokat ja sarjakuvat osataan nykyisin mieltää vakavasti otettavaksi ja monimuotoiseksi lajiksi.

– Lyhyellä aikavälillä myyntiä varmasti lisäisivät mediahuomio, ilmiöt, kiinnostavat sarjakuvantekijät, tapahtumat ja kampanjat. Ajan mittaan merkitystä on varmasti myös sillä, miten sarjakuva näkyy esimerkiksi kouluopetuksessa ja miten lukuharrastus ylipäänsä kehittyy.

Jouko Ruokosenmäki kaipaa sarjakuville erityisesti näkyvyyttä.

– Myyntiä lisäisi tiiviimpi yhteistyö jakelukanavien kanssa sekä parempi ja säännöllisempi näkyvyys erityisesti kirjakaupoissa. Muissa Pohjoismaissa on kirjastoihin järjestetty sarjakuvaa valottavia luentokiertueita. Sellainen voisi toimia Suomessakin.

 

Tutustu artikkelissa mainittuihin sarjakuviin

Pertti Jarlan Fingerpori Lukulampussa
Aku Ankan Taskukirjat Lukulampussa
Jarkko Vehniäisen Kamala luonto Lukulampussa
Ville Rannan sarjakuvia Lukulampussa
Mika Lietzénin sarjakuvia Lukulampussa
Mauri Kunnaksen Piitles ja Beatles with an A Lukulampussa
Hugo Prattin sarjakuvia Lukulampussa
Benoît Sokalin sarjakuvia Lukulampussa
Jacques Tardin sarjakuvia Lukulampussa
Alison Bechdelin sarjakuvia Lukulampussa
Javier de Isusin sarjakuvia Lukulampussa
Jyrki Nissisen sarjakuvia Lukulampussa

 

 

Teksti: Salla Brunou / Lukulamppu.fi
Artikkelin teksti  on lisensoitu Creative Commons Nimeä 1.0 -lisenssillä.

Kuvat: 1986: Mika Lietzén / Asema KustannusPiitles: Mauri Kunnas / Otava. Aku Ankan Taskukirja 408: Sanoma Magazines Finland Oy / akuankka.fi. Sarjakuvien myyntitilasto: Suomen Kustannusyhdistys. Jarkko Vehniäinen: Tero Takalo-Eskola / Helsingin Sarjakuvafestivaalit. Jussi Wahlgren ja Benoît Sokal: Rami Rautkorpi / Helsingin Sarjakuvafestivaalit. Alison Bechdel: Alison Bechdel / LikeAuttaja hai: Jyrki Nissinen / Zum Teufel.

 

Mitä sarjakuvia luet? Onko sarjakuvia mielestäsi helppo löytää ja ostaa?

2 comments

  1. Sami Tolppanen

    Nykyään tulee lähinnä lehtipisteistä ostettua Ken Parker, Hämähäkkimies ja Tex Willer. Alpparien suhteen luovutin ja ostan lähinnä vain kerran vuodessa isomman kasan Sarjakuvafestivaaleilta esim. Alixia, Sillagea ja Comanchea. Loput kiinnostavat lainaan kirjastosta jos löytyvät. Ennen ostin enemmän mutta en enää. Jaa miksikö? No koska…

    Myyntiä lisäisi että niitä sarjakuva-”albumeita” tulisi kunnolla jakeluun esim. kirjakauppoihin (ja miksei myös esim. City Marketien yms. kirjaosastoillekin?) MUUALLEKIN kuin ns. isoihin kaupunkeihin Helsinkiin, Turkuun ja Tampereelle (oletan nuo kaksi vikaa että niissäkään ei tarvitse kissojen ja koirien kanssa etsiä alppareita hyllyistä ja honata että ei, ei näy niitä uusimpia sarjiksia edelleenkään, samat wanhat lojuu hyllyissä kuukaudesta, melkein vuodesta toiseen). Netistä ei vaan jaksa ehdi viitsi hoksaakaan kaikkea hakea saati tilata kun olisi kiva ENSIN selata ettei osta sikaa säkissä. Siis Suomessahan julkaistaan ihan JÄRJETTÖMÄSTI uutta sarjakuvaa niin suomeksi kuin käännettyäkin nykyisin, se on vaan niin ettei kärryillä pysy ja kai se on kaikki ns. erikoiskauppojen hallussa se ns. fyysinen myynti. Haluaa ensin hiplata ja sitten vasta ostaa! Noh, saapahan kirjastot ainakin lisää lainaustilastoihinsa lukuja ja säästyypähän köyhän pennosetkin.

    • Lukulamppu
      Author

      Kiitos pitkästä kommentista!

      Perustelit hyvin, että haluat nähdä ja tutustua sarjakuviin ennen ostamista. Uteliaisuudesta kysynkin, missä määrin tähän tarpeeseen vastaavat sähköiset näytteet? Esimerkiksi Issuu–näköisjulkaisut, kuten artikkelin Piitles-näyte, jota voi klikata ja lukea koko ruudun kokoisena. Tällaisiahan olisi helppo laittaa nettiin tutustumista varten.

      Salla / Lukulamppu

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.