sanariihi_seija_helander_sanataidetta_muistisairaille_runokortit

Sanataide auttaa muistisairaita

Seija Helander on kirjailija, dementiatyöhön erikoistunut sairaanhoitaja ja tuore yrittäjä. Hän haluaa parantaa muistisairaiden elämänlaatua sanataiteella, kuten runohetkillä hoivakodeissa. Helanderin Sanariihi-palvelun kautta voi myös tilata elämänkaarinovellin, jolla voi tallentaa läheisen ihmisen tarinan.

 

– Tässä työssä voin yhdistää molemmat ammattini, Seija Helander iloitsee. – Minulla on paljon ideoita, ja nyt on aika kokeilla niitä rohkeasti.

Sanariihi tarjoaa taide- ja kulttuuripalveluja erityisesti muistisairaille.

– Haluan tuoda kirjallisuuden hoitolaitoksiin ja muistisairaille uusia väyliä pitkin.

Painosta ovat juuri tulleet runokortit, joissa on yhdellä puolella runo ja toisella kuva. Ne on tarkoitettu hoitohenkilökunnan ja sairaiden omaistenkin työvälineiksi. Helander on kehittänyt runoja yhdessä muistisairaiden kanssa ja testannut niitä runopiiriryhmissä.

– Runoryhmät ovat pieniä, yleisin koko on kuusi henkilöä. Muistisairaiden keskittyminen häiriintyy helposti suuressa ryhmässä, Helander kertoo. Runoryhmissä hän lukee runoja, ja usein niistä myös keskustellaan muistisairaiden kanssa. – Nämä runot naurattavat juuri tätä yleisöä.

 

sanariihi_seija_helander_sanataidetta_muistisairaille

 

Sanojen kosketus on tärkeää

Seija Helanderista on oleellista, että taide, kuten kirjallisuus, tuodaan hoitolaitoksiin itsenään, eikä yleisenä virkistystoimintana.

– Taide on arvokasta, vaikka sitä tehdään marginaaliryhmälle.

Tärkeää on myös nähdä asiakkaat omina persooninaan sairaudesta huolimatta.

– On ymmärrettävä, että ihminen on läsnä muistisairauden takana. Sanojen tuttuus, rytmi ja kosketus ovat tärkeitä muistisairaille, Helander sanoo. – Sairailla on samanlainen mielihyväkeskus kuin terveillä, vaikka he eivät tiedosta sitä tai osaa kertoa tuntemuksistaan.

 

Elämäntarinat talteen

Sanariihen kautta voi myös tilata elämänkaarinovellin vaikkapa läheisen ihmisen merkkipäiväksi.

Helander haastattelee novellin tilaajaa ja kirjoittaa tietojen ja vaikutelmien perusteella kaunokirjallisen novellin, päähenkilön tarinan. Novellien tyyli ja genrekin vaihtelee päähenkilön mukaan.

– Elämänkaarinovelli auttaa säilyttämään esimerkiksi isovanhemman kertomuksen, Helander havainnollistaa. – Haluan kertoa ihmisten tarinoita rakastavassa hengessä. Samalla elämäntarinoiden kirjoittaminen on kansanperinteen ja historian tallentamista.

Novellitoiminta on vasta alussa, mutta palaute on ollut hyvin kannustavaa.

 

Selkokirjallisuutta erityisesti muistisairaille

Seija Helander pulppuaa aloittelevan yrittäjän intoa, mutta katsoo jo tulevaisuuteenkin.

Jatkossa hänen on tarkoitus muun muassa julkaista erityisesti muistisairaiden kielentajulle sopivaa selkokielistä kaunokirjallisuutta. Hän aikoo kirjoittaa selkokielisen version vuonna 2012 ilmestyneestä romaanistaan Pohjan akka. Romaanin pohjalta on tulossa myös runokokoelma syksyllä 2017.

– Olen lukenut selkokirjallisuutta muistisairaille ja huomannut, millainen kieli toimii heidän kanssaan, millainen ei. Muistisairaiden kohdalla voi rikkoa hieman yleisiä selkokielen sääntöjä. Esimerkiksi sananlaskutyyppiset ilmaukset toimivat usein hyvin, mutta selkokirjallisuudessa yleiset dialogit saattavat hämmentää kuulijaa.

Myös selkokielosten teosten kohdalla Helander haluaa kunnioittaa sekä taidetta että sen vastaanottajaa.

– Selkokirjallisuus voi olla kaunista, hän sanoo. – Ja taide ja kulttuuri ovat kaikkien perusoikeuksia. Ei ole oikeaa tai väärää tapaa kokea tai tehdä taidetta: taide tasa-arvoistaa.

Tutustu Sanariiheen.

Teksti: Jenni Saarilahti / Lukulamppu.fi, kuvat: Seija Helander
Artikkelin teksti on lisensoitu Creative Commons 1.0 -lisenssillä.

 

Oletko tutustunut selkokirjallisuuteen?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.