muistivihkot_artikkeli

Ruutuvihkoista nettikirjahyllyyn – kirjalistaus koukuttaa!

Paljon lukevat ihmiset tuntuvat usein merkitsevän tavalla tai toisella muistiin lukemansa teokset. Syynä voi olla yksinkertaisesti käytännön sanelema tarve. On nimittäin välistä hankala muistaa, mitkä kirjat on tullut vuosien varrella lukeneeksi tai ostaneeksi. Kirjastossa ja kirjakaupassa on mukavaa turvautua muistivihkoon tai vilkaista puhelimelta nettiin tekemäänsä kirjalistaa. 

 

Monilla listaamisen syynä on kuitenkin vain ihastus itse luettelointiin ja listoihin. Taustalla saattaa kolkutella myös jonkinlainen suoritushimo, sillä lista on konkreettinen näyttö muuten aineettomasta harrastuksesta, ainakin jos lainaa luettavansa kirjastosta. Ripaus kilpailuhenkisyyttäkin voi olla mukana.

 

Ruutuvihko 1980-luku

Kirjoittajan kirjalistausta 1980-luvulta.

 

Ruutuvihko vai lukupäiväkirja?

Yksinkertaisimmillaan lukemansa kirjat voi merkitä lukemisjärjestyksessä ruutuvihkoon. Kirjan tekijä, nimi, sivumäärä ja kenties tähtien avulla tiivistetty pika-arvio riittävät perustiedoiksi. Hifistelijä ostaa vaikkapa valmiin Lukupäiväkirjan, joka on varta vasten suunniteltu lukumuistojen ja luettujen kirjojen muistiinmerkitsemistä varten. Tässä vaaditaan jo hieman enemmän viitseliäisyyttä, jos esimerkiksi haluaa jokaisesta lukemastaan teoksesta poimia muistoksi jonkin hienon sitaatin. Arviokin saattaa jo olla mietitympi kuin vain tähtiluokitus.

 

Tietotekniikka mullistaa kirjalistauksen

Tietotekniikka on avannut kirjojen listaamiseenkin uusia ulottuvuuksia. Lukupäiväkirjan voi laatia itselleen tiedostokansioon omalle koneelle. Kiihkeimmät ja perfektionistisimmat listaajat laativat tiukat Excel-taulukot, joita voi helposti hallita vaikkapa tekijän tai teoksen nimen mukaan. Onpa kuultu kirjastoluokituksen mukaan listatuista kotikirjastoistakin.

Oman tietokoneen uumeniin tehdyistä lukupäiväkirjamerkinnöistä onkin enää pieni askel netissä pidettävään lukupäiväkirjaan. Henkilökohtainen, omien lukutunnelmien muistiinmerkitsemispaikka tuntuu olevan monen kirjablogin alkuidea. Julkaiseminen kuitenkin usein muuttaa nopeasti kirjoitustapaa, eikä kaikista luetuista kirjoista välttämättä jaksa tai halua kirjoittaa blogiin. Niinpä monissa blogeissa on välilehdellä erikseen listaus kaikista luetuista kirjoista. Luetuista ja blogatuista voidaan tehdä blogiin kuukausikoosteita tai vaikka neljännesvuosikatsauksia.

 

logo2_medium

 

Julkiset kirjahyllyt jakoon

Kirjojen luettelointi voi olla myös sosiaalista puuhaa. Nettiin on sitä varten perustettu useita erilaisia sivustoja, joista kansainväliset Goodreads ja LibraryThing lienevät tunnetuimpia. Ideana on koota omia kirjahyllyjä, joita myös kaverit pääsevät selailemaan. Esimerkiksi Goodreadsissa voi merkitä, haluaako lukea, onko jo lukenut tai kenties juuri tällä hetkellä lukemassa jotakin tiettyä kirjaa. Kavereiden parhaillaan lukemat teokset tulevat näkyviin etusivulla, ja niitä voi kommentoida. Sivuston voi myös linkittää toisiin sosiaalisiin medioihin, kuten blogeihin tai Facebookiin.

Kotimaisia versioita kirjalistaussivustoista ovat esimerkiksi Suomi lukee ja Kirjasampo, jotka kumpikin tarjoavat monenlaista muutakin kirjoihin ja lukemiseen liittyvää palvelua netissä. Kumpaankin voi laatia omia kirjahyllyjä tai -listoja, jotka halutessaan voi jakaa muille palvelun käyttäjille. Myös kommentointi on mahdollista.

 

 

Teksti: Kirsi Hietanen / Lukulamppu.fi. Kuvat: Muistivihkot: Lisa Risager, Creative Commons -lisenssi CC BY 2.0. Ruutuvihko: Kirsi Hietanen. Library Thing ja Kirjasampo: palveluntarjoajat.
Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä 1.0 -lisenssillä.

 

Mikä on sinun tapasi listata luettuja tai itselle hankittuja kirjoja? Mikä listoissa viehättää?

10 comments

  1. Mulla on käytössä nuo niin Goodreads ja Library Thing, mutta silti tykkään myös perinteisestä muistikirjamenetelmästä. Mä listaan lukemisiani myös postikortteihin. Mulla on kirjanmerkkeinä postikortteja ja kun oken lukenut kirjan, niin kirjoitan luetun kirjan nimen ja kirjailijan korttiin. Aika mukava muisto lukuhistoriasts.

  2. Tapio Koivisto

    Mä taas laitan kirjat muistiin ihan normaalina WordPad-tekstitiedostona. Toimii.
    Muistitikulle sit vaan varmuuskopiot.

  3. Sirpa Vírta

    Luulenpa että listaamisen syy on lähinnä jokin kummellinen taipumus listata kaikkea. Tein aikoinani niin myös elokuvista, liimasin vihkoon arvostelun ja merkitsin koska olin leffan nähnyt jne. Listaan myös ostamani kirjat, pysyäkseni itselleni myöntämässäni budjetissa. Samoin leffat ja levyt. Tilikirjaakin olen pitänyt siitäasti kun ensimmäiset kirjanpidon oppituntini sain. Ehkä olen edellisessä elämässäni ollut arkistoija.
    Tutkinkin niitä listoja toisinaan, olen luonnollisesti säästänyt kaikki.

    • Kiitos kommentista, Sirpa! Tunnistan itsessäni tuon listamaanikon, vaikka olen niin laiska, etten ihan noin tunnollisesti ole elämääni listannut ja kirjannut. Jonakin vuonna tein Excell-taulukon kaikista taloutemme kirjaostoksista. Loppusumma oli niin tyrmäävä, että en sitten enää toista vuotta arvannut taulukoida 😀

      Listoissa on hauskaa nimenomaan myös tuo, että voi sitten myöhemmin palata tarkistamaan, miten asiat oikein aikanaan menivätkään. Muisti ei ole kovin luotettava, sen olen listojeni parissa todennut.

  4. Päivi

    Merkitsen luetut kirjat perinteisesti muistikirjaan mutta nyt myös Goodreadsiin, johon liityin syksyllä. Muistiinmerkityistä kirjoista näkee hyvin millaista kirjallisuutta on tullut luettua ja miten paljon eri vuosina.

  5. Kiitos kommentista, Päivi! Goodreads ja samantyyppiset nettikirjahyllypalvelut ovat omalla tavallaan koukuttavia. On hauska kerryttää omaa virtuaalikirjahyllyään. Oikein harmittaa, jos luettavana oleva kirja puuttuu palvelusta. Onneksi Goodreadsiin ainakin on helpohko itse lisätä puuttuvia teoksia.

  6. Katri Parantainen

    Kirjaan kirjan tiedot unohtamatta suomentajaa tai äänikirjan lukijaa.
    Juonen, miljöön, henkilöitä ja muita asioita muistamisen vuoksi tarpeellisia.
    Dekkareissa syylliset ja muut.
    Kokonaisarvioni näistä ja kirjan pituudesta sekä nimestä ja mitä mieleeni tulee tyhjään kirjaan.
    Ei sovi muiden luettavaksi kun loppuratkaisut ovat selvillä. Välillä heti ja välillä usean kirjan nipuissa, joka on työlästä.

  7. Niina

    Tietääkö kukaan joko Goodredsin kaltaiselle kännykkäsovellukselle löytyisi suomalaisia vastineita? Kokeilin äsken Google Playstä etsiä mutta ei osunut silmiin. 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.