Paeivi-Kosonen

Mitä luet, Päivi Kosonen?

Kirjallisuudentutkija ja kirjallisuusterapeutti Päivi Kosonen kertoo, kertoo, mitä lukee parhaillaan, mitä toivoo muidenkin lukevan ja minkä kirjan hän olisi halunnut kirjoittaa. Mitä luet -avainsanan alta löydät muidenkin vastauksia samoihin kysymyksiin. Haastattelun lopussa on myös linkki haastatteluun, jossa Kosonen kertoo, mitä on kirjallisuusterapia.

Mitä kirjaa luet parhaillasi?

Luen Alice Munron novellikokoelmaa Nuoruudenystävä. Olen vuosien varrella lukenut kaikki Munron novellit, yleensä suomennoksina lomilla. Hänen tyylinsä rauhoittaa levottoman mieleni. Elämä tuo eteen mitä kummallisimpia tilanteita, ja Munron naishahmot muuntuvat niiden mukaan.

Mikä on lempikirjasi ja miksi muidenkin kannattaisi lukea se?

Yksi lempikirjani on Kazuo Ishiguron romaani Me orvot. Olen lukenut sen moneen kertaan ja joka kerran löytänyt teoksesta uusia hämmästyksen ja ihastuksen aiheita. Romaanin aiheena on itsepetos. Teos kertoo menestyneestä englantilaisesta yksityisetsivästä, joka vähitellen tarinan myötä, peratessaan lapsuuttaan 30-luvun Shanghaissa, alkaa ymmärtää omien elämänvalintojensa perimmäisiä motiiveja. Menneisyyttä ei voi muuttaa, mutta sen merkitys muuttuu – erityisesti kun yhtenä päivänä huomaa, että koko elämä perustuu valheeseen. Mitä sitten? Siitä lukijan tarina oikeastaan vasta alkaa.

 Minkä kirjan olisit halunnut kirjoittaa ja miksi?

Olen kirjallisuudentutkija ja elätellyt erinäisiä haaveita mestarillisesta kirjallisuusanalyysistä, joka saa kaikki ymmärtämään kirjallisuustieteen perimmäisen mielen. Ilman muuta olisin halunnut kirjoittaa Erich Auerbachin virtuoosimaisen teoksen Mimesis. Todellisuudenkuvaus länsimaisessa kirjallisuudessa (1946, suom. Oili Suominen 1992). Auerbachin teos julkaistiin toisen maailmansodan jälkeen, mutta se on erittäin ajankohtainen tällä hetkellä, kun maailma on taas jakautumassa kahtia.

Auerbach taitaa eritellä länsimaisen kirjallisuuden virtaukset Homeroksesta ja Raamatusta Virginia Woolfin villasukkaan. Auerbachin analyysitaito pohjautuu herkkyyteen, tutkijan kykyyn vaihdella koko ajan etäisyyttä kohteeseen, kyetä koko ajan liikkumaan ikään kuin elävän kohteen myötä, alistaa kohde vuoroin globaaliin perspektiiviin, vuoroin taas zuumata yksittäiseen ilmaukseen, vähäiseltä näyttävään sidesanaan tai mitättömän oloiseen disjunktioon. Auerbach tekee analysoitavan kirjallisen teoksen lukijalle ymmärrettävämmäksi ja ennen kaikkea ymmärrettäväksi tulee länsimainen todellisuus, maailma jossa elämme.

Tutustu haastateltavaan

 

Teksti: Lukulampun toimitus / Lukulamppu.fi, kuva: Päivi Kosonen
Artikkeli on lisensoitu Creative Commons 1.0 -lisenssillä.

Artikkelin avainsanat ja muut aihepiirin artikkelit: mitä luet, haastattelut,

 

Oletko tutustunut haastattelussa mainittuihin teoksiin tai kirjailijoihin? Miten sinä vastaisit näihin kysymyksiin?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.