Hanging out in the tree_by fksr_Flickr_Creative commons free pictures

Miksi lukea lapselle?

Lapselle lukeminen on asia, jonka tärkeyttä harva kyseenalaistaa. Perinteinen kirja on kuitenkin saanut lasten arjessa monia kilpailijoita, kun yhä useamman lapsenkin kädessä näkyy tablettitietokone peleineen ja animaatioineen. Suomessa on kirjastolaitoksen, runsaan lastenkirjallisuuden kustannustoiminnan ja laadukkaan varhaiskasvatuksen ansiosta hyvät edellytykset vaalia perheen yhteistä lukuharrastusta, mutta alkaako iltasadun lukeminen silti olla jo katoavaa kansanperinnettä? Pro Lastenkirjallisuuden puheenjohtaja Maija Karjalainen kertoo ajatuksiaan lapsille lukemisesta ja lasten lukemisesta.

 

Miksi kannattaa lukea lapselle?

Mielestäni on itsestään selvää, että lapselle luetaan. Sillä, mitä luetaan, ei ole niinkään väliä, sillä tärkeintä on yhdessäolo. Lukuhetkessä lapsi saa kokea aikuisen läheisyyttä ja turvaa. Moniin kirjoihin kätkeytyy syviä ajatuksia, ja taiteellisesti korkeatasoisista lastenkirjakuvituksista on iloa niin lapselle kuin aikuisellekin.

Lapselle lukeminen kehittää myös lapsen omaa lukutaitoa. Isomman lapsen kanssa voi lukea vuorotellen, ja harjoitusta tulee kuin huomaamatta.

Onko perinteinen lastenkirja jo uhanlainen laji, kun lapsille on tarjolla monenlaista audiovisuaalista ja virtuaalista viihdykettä?

Paljon riippuu lapsen vanhemmista: millaiseksi tehdään lapsen kasvuympäristö. Kirja on täysin kilpailukykyinen. Vastuu on pitkälti vanhemmilla. Monet vanhemmat ymmärtävät kirjan arvon: kirja on heille niin rakas.

Olin pari viikkoa sitten Lastenkirjakioskilla, kun odottava äiti tuli katsomaan lastenkirjoja tulevalle vauvalleen. Uskon vahvasti, että lukeminen säilyy osana perheiden arkea tulevaisuudessakin.

On kuitenkin myös vanhempia, joilla ei ole itsellään syntynyt läheistä suhdetta kirjoihin. Miten saada heidät lukemaan lapsille?

Äitiyspakkauksessa on kirja mukana – siitähän se lukeminen lähtee! Neuvoloissakin puhutaan jonkin verran lukemisen merkityksestä ja henkilökunta voisi tukea perheen lukuharrastuksen alkamista enemmänkin.

Suurin osa lapsista viettää ainakin jossain vaiheessa aikaa myös päiväkodissa ja saa siellä tutustua kirjoihin ja kuulla lukemista. On toki poikkeuksia; joissakin päiväkodeissa kirjat saattavat olla sivuroolissa, mutta pääosin kirjoja ja lukemista arvostetaan paljon. Kun toimin opettajana lastentarhanopettajakoulutuksessa, monet opiskelijat pohtivat, minkä kirjan ostaisivat esimerkiksi kummilapselle lahjaksi, eli kirjat olivat heille henkilökohtaisestikin tärkeitä.

Kirjakauppojen myyjiltä voisi odottaa jonkinlaisen lastenkirjallisuuden kurssin käymistä. Monesti vanhemmat, kummit ja isovanhemmat tulevat kysymään myyjältä, millainen kirja sopisi tietyn ikäiselle lapselle. Sillä, millaisia kirjavinkkejä he saavat, voi olla iso merkitys.

 

Miksi kannattaa lukea lapsille myös klassikoita ja vanhoja satuja – vai kannattaako?

Olen ehdottomasti vanhojen satujen ystävä. Ne antavat pohjaa inhimilliseen kasvuun. Soisin, että jokainen ikäpolvi saisi ne luettavakseen ja sadut siirtyisivät taas eteenpäin.

 

Mitä lastenkirjoja suosittelisit perheen yhteisiin, kesäisiin lukuhetkiin?

Kysymys pitäisi esittää 9-vuotiaalle pojalle, joka varmaankin vastaisi, että Sinikka ja Tiina Nopolan Risto Räppääjää! Kouluissa Timo Parvelan Ella-kirjat ovat suosittuja. Pojanpojan kanssa luimme eräänä kesänä saaressa Tolkienin Tarun Sormusten herrasta.

Pienemmille kuuntelijoille valitaan tietysti toisenlaista luettavaa. Monet kuvakirjat ovat taiteellisesti hyvin korkeatasoisia ja niihin kätkeytyy syviä ajatuksia.

 

Onko iltasadun lukeminen jo katoavaa kansanperinnettä?

Ei missään nimessä! Uusi piirre on se, että isät lukevat lapsilleen. Joskus isä ja äiti lukevat kumpikin, toinen isommille ja toinen pienemmille.

Haastattelin erääseen tutkimukseen 40-vuotiaita isiä, ja jokainen heistä luki. He lukivat sitä, mitä lapset halusivat, vaikka Aku Ankkaa – tärkeintä oli yhdessäolo. Joskus lapset valitsivat kirjan, joskus isät lukivat sitä mitä heille oli lapsena luettu.

Monelle on lukenut isovanhempi tai vaikka isotäti. Yhteinen, turvallinen hetki on hirmuisen tärkeä. Siinä luodaan hyvää kasvua. Kun lapsi oppii itse lukemaan, voidaan lukea vuorotellen. Lapsen lukutaito paranee kuin huomaamatta.

Uskon vakaasti hyvään kuvakirjaan, hyvään kuvaan. Meillä on Suomessa tavattoman hyviä kuvittajia.

 

Ohjelmaa lastenkirjallisuudesta kiinnostuneille

 

Pro lastenkirjallisuus – Pro Barnlitteraturen ry on yhdistys, joka toimii lastenkirjojen ja lastenkirjakuvitusten hyväksi ja jonka tavoitteena on saada Helsinkiin monenlaista toimintaa järjestävä Lastenkirjallisuustalo.

Ravintolapäivänä 17. elokuuta Pro lastenkirjallisuus – Pro barnlitteraturen ry järjestää jo toisen kerran Puhuva Pulla -lastenkirjakahvilan Helsingin Vallilassa Lohjantie 4:ssä. Mukana on  lastenkirjailijoita ja kuvittajia ja kirjallisia herkkupaloja.

Marraskuun 5. päivästä aina helmikuun 2015 alkuun Virka Galleriassa on ainutlaatuinen lastenkirjallisuustapahtuma, joka on avoin kaikille. Tapahtumaan sisältyy noin neljänkymmenen nykykuvittajan originaaleja järjestettynä teemoittain sekä klassikkokulmassa mm. Maija Karman töitä.

 

Teksti: Maria Leidenius / Lukulamppu.fi, kuva: Flickr / Hanging out in the Tree, kuvaaja fksr, Creative commons  free pictures / all rights reserved

Artikkelin teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä 1.0 -lisenssillä.

 

Onko sinulle luettu lapsena? Luetko itse lapsille ja miksi luet?

2 comments

  1. Nimetön

    Luen mielelläni pikkusisaruksilleni lapsuuteni suosikkikirjoja. Haluan jakaa kirjallisen kokemuksen lapsen kanssa. Samalla kun tutustutan rakkaat lapsuudensuosikkini pikkusisaruselleni, pääsen myös itse kohtaamaan lapsen tuoreen kokemuksen kautta vanhat tutut kirjallisuuden hahmot ”lapsen näkökulmasta”. Ei olisi mitään mieltä lukea näitä yksinkään ja toisaalta sisarukseni ei osaisi näitä yksinkään lukea, joten kummallakin on hauskaa.

  2. Olisiko vinkkiä satukirjoista, joissa olisi hyviä ääneen luettaviksi sopivia satuja 1-2 -luokkalaisille. koululuokassa? Myös muista ääneenlukukirjoista olisi mukava saada vinkkiä, vaikkapa jatkokertomuksena luettaviksi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.