Lukulampun blogi

Lukulampun blogi: Miten oppia kuuntelemaan äänikirjoja?

Viime aikoina olemme julkaisseet Lukulampussa äänikirjoihin liittyviä artikkeleja. Olemme tehneet jutun Elisa Kirjan äänikirjoista, listanneet paikkoja joista äänikirjoja löytää ja kertoneet, miten äänikirjoja voi kuunnella. Lisäksi olemme nyt kesällä listanneet viikon äänikirjan.

Tässä bloggauksessa kertaan oman äänikirjahistoriani. Kenties se rohkaisee muitakin lukijoita kokeilemaan kuuntelemista.

 

Muumeista mihin vain

 

Olen ihminen, joka oppii lukemalla, kirjoittamalla ja tekemällä, ei kuuntelemalla. Äänikirjat olivat mielestäni pitkään sekä tylsän unettavia että hankalia, kategorisesti.

Sitten sain mp3-soittimen ja opin, että sen avulla saan kammettua itseni ulkoilemaan kurjallakin säällä – olen myös ihminen, joka haluaisi vain kököttää sen kirjansa kanssa sohvannurkassa. Aluksi kuuntelin puheohjelmia joko suoraan radiosta tai podcasteina: kieliohjelma Aristoteleen kantapää on suosikkini.

Seuraavaksi sain Muumipeikon ja pyrstötähden ilmaisena äänikirjana, se oli Elisa Kirjan tutustumistarjous vuosia sitten.* Huomasin, että ne kirjat, joita aikuiset lukevat lapsille ääneen, sopivat minulle äänikirjoiksi: pysyn helposti tarinan perässä. Muumien kanssa ongelma on tosin sama seikka, joka on tehnyt painetuista muumikirjoistani aivan repalaisia, haluaisin merkitä kaikki hauskat ja viisaat ajatukset muistiin.

Muumeista laajensin kotimaisiin klassikkoihin, ja ne ovat lempiäänikirjojani edelleen. Miten rentouttavaa onkaan kuunnella tuttua suomalaista tarinaa suomalaisen luonnon keskellä liikkuen. Mieleeni on jäänyt erityisesti metsäretki Aleksis Kiven runojen kera, sekä se, kun kuuntelin ensimmäistä kertaa Juhani Ahoa. Vaikka tarina ja tunnelma olivat tuttuja, huomasin kiinnittäväni huomiota eri asioihin kuin lukiessa. Tässä vaiheessa olin kasvanut äänikirjojen pariin jo sen verran, että osasin pitää kuuntelukokemusta kiinnostavana ja iloita siitä, enkä tuskaillut, että kuunteleminen on ihan erilaista kuin lukeminen.

Sillä onhan se, mutta siksi äänikirjat ovatkin mainioita!

Ne tuovat uuden ulottuvuuden kirjatoukkailuun. Siinä, missä kepeän kirja voisi lukaista työmatkabussissa ja unohtaa saman tien, äänikirjana tuo kirja onkin leppoisaa lenkkiseuraa ja jää siksi mieleen hyvänä kirjakokemuksena. Esimerkiksi chick litiä kuunnellessani olen tuntenut kuin olisin mukavasti juoruilevan ystävänä kanssa liikkeellä.

Kepeissä kirjoissa on sekin hyvä, että kun kirjat eivät – anteeksi yleistys – ole yleensä kielellisesti kovin erikoisia tai vaativia, niitä on helppo kuunnella. Olen kuunnellut muun muassa trillereitä niiden aiheen tai koukuttavan tarinan vuoksi. Tiettyjä kirjoja en olisi välttämättä koskaan lukenut, mutta olen mielelläni ulkoillut niiden kanssa. Ja jos minun on joka tapauksessa ulkoiltava tai matkustettava töihin, miksen viettäisi tuotakin aikaa kirjojen parissa?

Pidempien kirjojen kanssa taas ei tarvitse pelätä, että ote herpaantuu: äänikirja jatkuu vakaasti, eikä sitä tule kelattua eteenpäin, vaikka välillä pitkästyttäisikin. Siihenkin tottuu, että äänikirjaa ei yleensä tule kelattua taaksepäin, vaikka jokin sanavalinta tai kohtaus jäisikin mietityttämään. Äänikirjakokemukseni ovat selkeitä: alusta loppuun, ja yleensä yksi kirja kerrallaan, vaikka mp3-soittimessani onkin aina muutama kirja kuunteluvalmiudessa.

Vähitellen olen rohkaistunut luottamaan, että keskittymis- ja hahmottamiskykyni riittää mihin kirjaan tahansa, sekä juonellisesti että kielellisesti monimutkaisiin romaaneihin. Aion pitää syksyllä testikuukauden, jolloin en lue painettuja kirjoja, vaan kuuntelen äänikirjoja. Kaltaiselleni aina nenä tekstissä, tai kuvissa, olevalle se on iso ja jännittävä juttu.

 

Mp3-soitin, paras ulkoilukakaveri

 

Luulen, että useimmat kuuntelevat äänikirjoja nykyisin älypuhelimella tai suoraan nettiselaimen kautta tietokoneella. Minä en ole näin moderni.

Tietokoneella en halua kuunnella siksi, että kun olen koneen äärellä, teen töitä. Silloin arvostan hiljaisuutta ja kuuntelen korkeintaan rauhallista musiikkia hyvin hiljaisella äänenvoimakkuudella.

Älypuhelimella en halua kuunnella siksi, että minusta äänikirjojen hyviin puoliin kuuluu sekin, että kirja vapauttaa puhelimesta, jota muutenkin näpelöin aivan tarpeeksi. Sitä paitsi mp3-soitin on pieni ja kevyt, se kulkee puhelinta helpommin mukana.

Niin, mukana. Kuten on varmasti tullut jo selväksi, minä kuuntelen äänikirjoja vain liikkeellä ollessani. Ulkoilun lisäksi nappaan mp3-soittimen mukaan matkoille. Toistaiseksi en ole turvautunut siihen lentokoneessa tai yhteismajoituksessa, mutta minua lohduttaa ajatus, että se on mahdollista. Jos en saa unta tai en kestä muita ihmisiä, voin pistää kuulokkeet korville ja siirtyä aivan muualle ilman että minun tarvitsee esimerkiksi sytyttää lamppua.

Lähiaikoina tulen viettämään aikaa maalipensseli kädessä. Ajattelin jouduttaa maalausurakkaa kuuntelemalla samalla jotain tuttua ja siksi helppoa kirjaa, ehkä Vanhus ja meri -romaania tai Pientä runotyttöä, jota en ole lukenutkaan aikuisena.

 

Lopuksi täytyy tehdä tunnustus: tästä intoilusta huolimatta en ole kuunnellut moneen viikkoon ollenkaan äänikirjoja, vain satunnaisia pätkiä tietokoneen kautta. Kadotin nimittäin mp3-soittimeni…. Ja kyllä sitä on etsitty! Ehdin jo teatraalisesti ilmoittaa, että soitin on kuin terveys: sen arvon tajuaa, kun sitä ei ole. Eilen aamulla mp3-soitin vihdoin löytyi, ja nyt se on ladattu ja päivitetty, huh. Viime viikkojen aikana kirjoja ja soitinta kaivatessani olen ainakin huomannut, että kyllä, äänikirjoista on tullut minulle tärkeitä.

 

Miten, missä ja millaisia äänikirjoja sinä kuuntelet?

 

Jenni / Lukulamppu
jenni@lukulamppu.fi

*Elisa Kirja on Lukulampun yhteistyökumppani.

 

***

Lukulampun blogi

Lukulampun blogissa kirjoittavat toimituksen jäsenet sekä Lukulampun avustajat. Kerromme juttujen teosta, jaamme Lukulampun kuulumisia, pohdimme kirjakokemuksia ja lukemiseen liittyviä asioita, fiilistelemme… Myös lukijoiden kirjakokemukset ja -kysymykset sekä kaikenlaiset lukemiseen liittyvät kirjoitukset ovat tervetulleita. Ota yhteyttä: toimitus(at)lukulamppu.fi

Lukulampun blogin kirjoitukset löytävät Lukulampun etusivun Kirjablogit-välilehdeltä sekä täältä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.