pojatkin-lukee

Lukevaa poikaa ihaillaan salaa

Kalenterikarjuna tunnettu Mikko Toiviainen käynnisti somekampanjan #pojatkinlukee. Kampanja on ehdolla  Vuoden blogiteoksi Inspiration Blog Awardseissa. Toiviainen etsii positiivisia lukijaesikuvia pojille.

 

– Lukeminen avaa portteja ympäröivään maailmaan, historiaan ja eri kulttuureihin, toteaa Toiviainen. – Lukipa sitten kirjoja, blogitekstejä tai artikkeleita, kaikki lukeminen on aina kotiin päin. Siksi sekä poikien että tyttöjen kannattaa lukea.

 

”Paikallaan istuminen ei aina ole helppoa”

Suurimpina esteinä lukemisen tiellä Toiviainen pitää toisia harrastuksia ja kavereita. Tilaa lukemiselle voisi yrittää saada aihelähtöisesti, etsimällä harrastukseen liittyviä kirjoja.

– Jos harrastaa vaikkapa jalkapalloa tai kauppakeskuksessa hengailua kaverien kanssa, voi kokea ettei lukemiselle jää aikaa. Tiedän kokemuksesta, että teini-iässä on välillä vaikea olla paikallaan. Lukevaan poikaan suhtaudutaan silti salaa ihaillen, vaikka teini-iässä ulkonäköseikat korostuvat ja ihastukset vaihtelevat. On pojalle plussaa, jos hän on kiinnostunut maailmasta laaja-alaisesti ja osaa puhua muustakin kuin jääkiekosta.

– Riippuu paljon kaveriporukasta, mitä asioita arvostetaan. Jostain syystä lukeva poika mielletään lukevaa tyttöä helpommin vetäytyväksi älyköksi. ”Herkän runopojan” leima saattaa johtaa lukemisen lopettamiseen tai kuoreen vetäytymiseen, jos koululuokassa lukemista pidetään nössönä. Mutta jos pojan kaverit lukevat, on todennäköistä että lukuharrastus jatkuu yläkoulussakin, vaikka luokassa muuten olisi sosiaalinen paine olla lukematta.

– Perheessä voi ruokkia lukuharrastusta keskustelemalla nuoren kanssa lukemisen, sivistyksen ja koulutuksen merkityksestä. Kannattaa kuunnella nuorta ja pohtia yhdessä hänelle sopivaa luettavaa.

 

Lukemisen polku: 5-12-vuotiaat pojat

– Aikuisen kannattaa lukea lapselle ääneen. Pojille ovat tärkeitä varsinkin isän kanssa vietetyt säännölliset iltasatuhetket ja muut yhteiset lukutuokiot. Oma 4,5-vuotias kummipoikani selailee mielellään kuvia autokirjoista ja olen ajatellut, että niin kauan kuin autot kiinnostavat, luetaan yhdessä autokirjoja. Ostin hänelle kuitenkin jo odottamaan Roald Dahlin kirjan Iso kiltti jätti.

– On tärkeää etsiä aikaa yhteiselle lukemiselle. Kannattaa etsiä lasta kiinnostavia kirjoja – jos eläimet kiinnostavat, voi lukea eläinkirjoja. Aikuinen voi viedä lasta kirjastoon ja kirjakauppaan. Näin lapsen on helpompi palata kirjojen keskelle myöhemmin, kun paikat ovat jo tuttuja.

 

6326414744_727d5c429f_z

 

 

Lukemisen polku: 13-18-vuotiaat pojat

–  Monelle käy teini-iässä ja varhaisaikuisuudessa niin, että lukuinto häviää tai tuntuu, että lukemiseen ei ole aikaa. Minullekin kävi parikymppisenä näin. Mutta kun lukemisen kivijalka on rakennettu kestäväksi lapsena, on kirjojen pariin helppo palata, vaikka lukemattomia vuosia kertyisikin.

– Aikuinen voi lähteä hankkimaan teinipojalle lukemista miettimällä, millainen kirja nuorta miestä puhuttelisi. Kiinnostaako teiniä vaikkapa matkustaminen, ruoanlaitto tai historia? Entä fantasiamaailmat tai spekulatiivinen fiktio tai vähän vaativammat sarjakuvat? Olisiko jonkin lehden vuosikerta kiinnostavampaa luettavaa kuin kirja? Ei kannata hankkia nuorelle mitään liian ylevää tai pojan lukutasoon nähden liian haastavaa vaan on parempi tukea yksilöllistä lukemista.

 

6667602941_98ee9fe570_z

 

 

Lukemisen polku: poika, joka ei harrasta lukemista

– Aikuinen voi avata keskustelun siitä, miksi poika ei lue – ei painostaen, vaan kuunnellen. Ei kannata tehdä liian jyrkkiä tulkintoja eri harrastusten paremmuudesta. Yhdessä voi pohtia, mitä hyötyä lukutaidosta ja lukemista on: sosiaalisten taitojen kehittyminen, ajattelu, muisti, mielikuvitus, ympäröivän maailman ymmärtäminen… Aikuisen kannattaa tutkailla, onko pojan lähipiirissä hyviä lukuidoleita ja luetaanko kotona.

– Sekin on hyvä muistaa, että kaikille lukeminen ei vain sovi ja sekin on ihan ok. Kirjastoon voi silti olla matala kynnys, vaikkapa lautapelejä tai vaativampia konsolipelejä lainaamaan.

 

Lukeva mies elää pitempään

– Uskon, että lukeminen voisi ehkäistä nuorten miesten sosiaalista syrjäytymistä. Joidenkin tutkimustulosten mukaan lukevat miehet elävät keskimäärin pidempään kuin ne ikätoverit, jotka eivät viihdy kirjojen parissa. . Japanilaisen tutkimuksen mukaan julkisiin kirjastolaitoksiin panostavissa kunnissa ihmiset elävät kauemmin kuin niissä, joissa kirjastoon ei panosteta. Lukemisella on siis myönteisiä vaikutuksia terveyteen.

– Vaikka kirjaa luetaan yksin, ihminen kokee lukiessaan yhteenkuuluvuutta kirjan henkilöiden ja kirjoittajan kanssa. Sosiaalista kanssakäymistä lukemisen tiimoilta löytää myös kirjastoista, kirjakaupoista ja kirjatapahtumista. Kirjoista keskusteleminen kasvotusten, netin keskustelupalstoilla tai blogeissa lisää myös sosiaalisuutta. Kirjoja lukemalla voi myös löytää uusia ystäviä.

 

Esikuvia kaivataan

– Kirjailijat Aleksi Delikouras ja Miki Liukkonen ovat mielestäni parhaat lukijaesikuvat pojille. Itse toivon seuraavista henkilöistä näkyviä lukemisen esikuvia: Juha Vuorinen, Tommi Kinnunen, Riku Rantala, Antti Holma, Roope Salminen, Olavi Uusivirta, Aleksanteri Hakaniemi, Justimusfilms, Eero Ettala, Huuhkajat, Tuure Boelius ja Eeddspeaks.

 

 

Teksti: Salla Brunou / Lukulamppu.fi. Kuvat: Mikko Toiviaisen kuva: Miikka Pirinen. Pieni Elias kuvakirjakamarissa: Aila Kaunisvaara / Tapiolan kirjasto. CC BY 2.0. Pojat kirjastossa: Aila Kaunisvaara / HelMet-kirjasto. CC BY 2.0.

Artikkelin teksti on lisensoitu Creative Commons 1.0 -lisenssillä.

Artikkelin avainsanat ja muut aihepiirin artikkelit: haastattelut, lukeminen.

 

Mitä kirjaa sinä suosittelet erityisesti pojille?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.