Kristiina Vuori

Kristiina Vuori: Historiallisen romaanin genreä voi rikkoa

Kristiina Vuori oli muutama vuosi sitten Oriveden opiston opiskelija, tänään hän on vapaa kirjailija. Kolmas historiallinen romaani, Disa Hannuntytär, on juuri ilmestynyt, eikä ammattikirjailijaa enää pelota kirjoittaa historiasta.

 

 

Kristiina Vuori etsiytyi historiallisten kertomusten pariin jo varhain, alakoulun ensimmäisillä luokilla. Myös kirjoittaminen alkoi jo lapsena.

– Pikkukaupungin kirjastosta ei löytynyt minulle enää uutta luettavaa, joten tuli tarve kirjoittaa itse, Vuori naurahtaa. Samalla hän harmittelee, että kirjailijattaren ensimmäiset, sinikantisiin vihkoihin raapustellut kertomukset ovat kadonneet. Hän muistaa, että joka ikinen lapsuuden luomuskin oli historiallinen. – Kerroin ranskalaisesta markiisittaresta Aurinkokuninkaan hovissa ja pohjoisamerikkalaisesta intiaanista, joka rakastui englantilaiseen koulumamselliin.

Ensimmäinen kirjoituskone oli mansikanpunainen ja rakas, kesätyötienesteillä hankittu pieni matkakirjoituskone, joka mullisti kirjoitusvauhdin.

Tavoitteellisemmat kirjoitusprojektit saivat odottaa vuoroaan melko kauan. Tarina on se tavallinen: piti opiskella, piti tehdä töitä, ajatus kirjoittamisesta painui taustalle. – Tein tiedottajan hommia, mutta luova kirjoittaminen unohtui.

Eräästä talvi-illasta tuli käännekohta.

–Istuin autossa työpaikan parkkipaikalla ja tuijotin tyhjyyteen. Näin edessäni seuraavat 20 vuotta viestinnän hommissa ja äkkiä vain tiesin, etten voi enää jatkaa toimistotöissä vaan halusin kirjoittaa. Tosissani.

Kristiina Vuori pääsi Oriveden opiston Kohti mestaruutta -kurssille, joka kestää vuoden ja tähtää valmiiseen käsikirjoitukseen. Hän kertoo pyrkineensä Orivedelle aikuisille suunnatun historiallisen fantasiaromaanin aihiolla, mutta sai pian kehotuksen keskittyä tarinan historialliseen puoleen.

– Aikuisten fantasia on maailmalla suosittu genre, ja Suomessakin A Game of Thrones (suom. Valtaistuinpeli) on avannut sille jo hieman tietä, Vuori pohtii. Hän sanoo ottaneensa ensimmäiseen käsikirjoitukseen fantasia-aiheita jo siksi, että hänen kirjoittamistaan oli aina varjostanut eräs pelko: saako ja voiko ihminen, joka ei ole opiskellut historiaa, kirjoittaa historiallisia romaaneja?

 

Tukea Kaari Utriolta

 

Jos lukevalta yleisöltä kysytään, Kristiina Vuori saa. Esikoisromaani Näkijän tytär oli ilmestymisvuotensa 2012 myydyin esikoinen. Tällä hetkellä sen myyntiluku lähentelee jo 30 000 kappaletta. Sitä seurasi niin ikään menestynyt Siipirikko, ja vaikka Disa Hannuntytär on vasta putkahtanut painosta, neljännestäkin teoksesta on jo ollut alustavaa puhetta kustantajan kanssa.

– Jatkossa saatan perääntyä tarinoissani mahdollisesti viikinkien ja Kalevalan aikaan, Vuori miettii. Haave fantasian kirjoittamisestakaan ei ole unohtunut.

Kirjailijana Vuori on kurinalainen.

– Kun suunnittelen uutta teosta, teen ensin henkilöluettelon. Kirjaan hahmoista ylös mm. nimen ja luonteenpiirteet sekä sen, miten hahmo liittyy tarinaan ja mikä on hänen suhteensa sen päähenkilöön. Sitten teen lukujaon ja hahmottelen, mitä kussakin luvussa suurin piirtein tapahtuu. Haen paljon taustatietoja ja kirjaan ylös ideoitani. Työskentelen joka arkipäivä ja kirjoitan päivittäin vähintään viiden liuskan verran. Siihen kuluu vaihtelevasti kolmesta kahdeksaan tuntia, hän summaa työskentelytapojaan.

Kaikki ei ole kuitenkaan kirjailijan päätettävissä.

– Olen visuaalinen kirjoittaja. Etenkin teoksen alkumetreillä, kun tarina on vasta hahmottumassa, käy usein niin, että näen vaikkapa esinäytöksen tapahtumineen mielessäni filminauhana aivan kuin katsoisin elokuvaa ja vasta sitten ryhdyn tutkimaan, millaisesta kertomuksesta on loppujen lopuksi kyse. Kirjoittamisen aikana voi käydä niin, että hahmojen luonteet muuttuvat ja hahmot jopa sulautuvat toisiinsa tai katoavat tyystin, jos tajuan, etteivät ne kuljeta tarinaa riittävästi eteenpäin. Usein suunnitelmistani jää lopulliseen teokseen alkuperäisversioina alku ja loppu, mutta keskiosa muuttuu osittain tai jopa kokonaan.

Jotta romaanista tulee eheä ja uskottava, Vuori saa apua myös historian ammattilaisilta. Hän on käynyt paikallisoppaan kera Kokemäellä Disan maisemissa ja saanut yksityisopastusta Turun linnassa. Hän on kysynyt neuvoja mm. Kaari Utriolta, ja mm. historioitsijat Hannele Klemettilä ja Anu Lahtinen ovat toimineet lopullisten käsikirjoitusten faktapuolen tarkastajina.

 

Narttumaisuus lajityypin rikkojana

 

Monia viehättää historiallisissa romaaneissa se, että niissä toistuvat usein samantyyppiset elementit: historiallisen miljöön ohella mukana on romantiikkaa, juonittelua ja vauhdikkaita juonenkäänteitä. Silti myös tunnettuja ja rakastettua kirjallisuudenlajia voi uudistaa.

– Olen rikkonut genreä tietoisesti, Kristiina Vuori sanoo. – Esimerkiksi Siipirikon sankaritar Selja on suoraan sanottuna narttumainen, Tuulen viemään Scarlettin kaltainen tyyppi. Yleensä tässä genressä sankarittaret ovat moraalisia ja pyrkivät tekemään aina oikein. Selja ei ole sellainen. Hän on taistelija, joka kamppailee veren maku suussaan vapautensa ja henkensä puolesta. Pidän lukijana yllätyksistä ja haluan tarjota niitä omille lukijoillenikin. Myös Näkijän tyttären loppu on poikkeuksellinen ja herättänyt paljon keskustelua. Disassa taas sankarit ovat epätyypillisiä. Eivät mitään uljaita ritareita säihkyvissä haarniskoissaan vaan miehiä, joiden menneisyys kummittelee.

Kirjailijan omia suosikkikirjoja ovat jo mainitun George R. R. Martinin Valtaistuinpeli-fantasiateoksen ohella muun muassa Kaari Utrion sekä Ken Follettin ja Bernand Cornwellin historialliset romaanit.

Winston Graham on kirjoittanut valtavan kiehtovia teoksia, jotka sijoittuvat 1700-luvulle ja Cornwallin kaivosalueen yhteisöön, hän vinkkaa vielä.

 

disahannuntytar

Lue lisää kirjailijasta

 

Kirjailija Kristiina Vuori Twitterissä, Facebookissa, Lukukeskuksen kirjailijatietokannassa sekä kustantamonsa esittelysivulla. Lukulampussa on Disa Hannuntyttären kirjasivu, lisäksi kaupastamme löytyvät myös Vuoren aiemmat teokset.

 

Tutustu artikkelissa mainittuihin kirjoihin

George R.R. Martinin Valtaistuinpeli Lukulampussa

Kalevala Lukulampussa

Margaret Mitchellin Tuulen viemää Helmet-kirjastossa

Kaari Utrion tuotantoa Lukulampussa

Hannele Klemettilän tuotantoa Lukulampussa

Ken Follettin tuotantoa Lukulampussa

Bernand Cornwellin tuotantoa Lukulampussa

Winston Grahamin Demelza Helmet-kirjastossa

 

Teksti ja kirjailijan kuva: Jenni Saarilahti / Lukulamppu.fi

Kirjan kansikuva: kustantamolta

Artikkeli on lisensoitu Creative Commons Nimeä 1.0 -lisenssillä.

 

Oletko tutustunut Kristiina Vuoren teoksiin tai muihin historiallisiin romaaneihin?

 

1 comment

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.