LouisaMayAlcott

Klassikko: Louisa M. Alcott, Kahdeksan serkusta

Jonkun pitäisi kirjoittaa hauskoja, aitoja ja hyödyllisiä kertomuksia – tarinoita, joissa kieli on hyvää ja ihmisten luonteet sellaisia, että voimme rakastaa heitä heidän virheistään huolimatta.”

Rakastetun yhdysvaltalaisen Louisa May Alcottin tyttökirja Kahdeksan serkusta (Eight Cousins) ilmestyi vuonna 1875 eli seitsemän vuotta kirjailijan läpimurtoteoksen Pikku naisia (Little Women) ilmestymisen jälkeen. Ville Hynysen suomennos julkaistiin vuonna 1917, ja kirjasta on otettu sittemmin lukuisia painoksia. Alcottin isä oli idealistinen opettaja ja yritti monia kertoja perustaa transendentaalisiin ajatuksiin perustuvaa koulua. Kirjailija itsekin oli kiinnostunut kasvatuksesta ja naisasiasta.

 

 

Kahdeksan serkusta

Orpotyttö vapaan kasvatuksen koekaniinina

 

Alcottin kiinnostuksen kohteet näkyvät selvästi myös klassikkoromaanissa Kahdeksan serkusta. Rikas perijätär Rose Campbell jää kolmetoistavuotiaana orvoksi, ja hänet sijoitetaan setänsä, lääkäri Alec Campbellin, hoiviin. Herttaisen ja hieman sairaalloisena pidetyn tytön kasvatuksesta ovat kiinnostuneet myös suvun monilukuiset naiset, niin tädit kuin setien vaimotkin. Alec-setä kuitenkin haluaa vuoden verran testata, miten hänen kapinallisina ja sopimattominakin pidetyt kasvatus- ja hoitomenetelmänsä tepsivät nuoreen tyttöön.

Koevuoden aikana Rose tutustuu seitsemään poikapuoliseen serkkuunsa, komeaan ja reippaaseen Campbellien sarjaan. Archie vanhimpana on jo lähes täysi mies, mutta nuorin Jamie vielä herttainen pikkunassikka, joka laukaisee monet kiusalliset tilanteet suorasukaisilla tokaisuillaan. Kuultuaan serkkuparvestaan Rose on kauhusta jäykkänä. Hän on viettänyt lapsuutensa isänsä kanssa kahden, ja sen jälkeen tyttökoulu kasvatti tervettä epäluuloa poikia kohtaan. Ennakkoluulot kuitenkin saavat moitteettomasti käyttäytyvän serkkusarjan kanssa pian kyytiä.

Alcott on tehnyt pojista mainioita karikatyyrejä. Archie on hieman totinen kunnollisuuden perikuva ja pitää nuoremmat pojat kurissa ja nuhteessa. Mac on kirjatoukan ja hajamielisen professorin mallikappale. Liika lukeminen on viedä häneltä jopa näön. Charlie taas edustaa paheellisuutta. Komea nuorukainen on mennyt piloille äitinsä hemmottelun ja etäisen isän vuoksi. Charlieta kiinnostaa vain huvittelu.

 

Lempeä hyvänmielen tarina   

 

Löyhäjuoninen tarina rakentuu leppeiden episodien varaan. Rose opiskelee setänsä johdolla ja käytännön kautta esimerkiksi maantiedettä ja laivanvarustajasuvulle tarpeellista maailmankauppaa. Macin sairastuminen nostaa tytössä pintaan hoivavietin ja opettaa kärsivällisyyttä. Jalouden ja hyväsydämisyyden piirteitä korostetaan, kun Rosen pariksi tarinaan poimitaan keittiössä työskentelevä toinen orpotyttö Febe. Rose ei anna luokkaerojen painaa, vaan mutkattomasti adoptoi Feben sisarekseen. Sisaruuden eteen on joskus tehtävä raskaitakin uhrauksia.

Rose tulee aikanaan perimään merkittävän omaisuuden, joten hänet opetetaan käsittelemään rahaa. Naisen on hyvä osata itse kirjanpitoa! Kädentaitoja ei myöskään väheksytä, vaan tätien johdolla nuori nainen tutustuu niin keittotaidon kuin ompelun saloihin. Vuoden mittaan vieraillaan myös terveyttä ja elämäniloa uhkuvan perheen luona vuoristossa, koska vuoristoilma tunnetusti tekee hyvää.

 

Viktoriaanista moraalikasvatusta

 

Alcott suomii turhamaisuutta ja muita paheita armotta. Rose luopuu himoitsemistaan korvarenkaista pelastaakseen serkkupoikansa tupakoinnin kiroilta. Samaan hengenvetoon tuomitaan kevyt ja turmiollinen roskakirjallisuus, jota nuoremmat serkkupojat ahmivat. Korsetit ja korkokengät saavat Alec-sedän tuomion, eikä reipas ja tervehenkinen Rose ole lainkaan pahoillaan flanellisesta mutta perin epänaisellisesta aluspuvusta.

Kahdeksan serkusta sai pian jatkoa. Kun ruusu puhkeaa (Rose in Bloom) ilmestyi jo vuonna 1876, ja sen suomensi Alli Wiherheimo vuonna 1919. Jatko-osassa Rose ja Febe ovat juuri palanneet Alec-sedän kanssa parin vuoden mittaiselta maailmanympärimatkalta. On aika astua seuraelämään, ja sen makeus on laittaa Rosen pään pyörälle. Romantiikkaa on mukana runsaasti, sillä molemmat tytöt ovat nyt naimaiässä.

 

Teksti: Kirsi Hietanen / Lukulamppu.fi, kuvat: kirjan kansi WSOY / Marjut Kaukolahti, kirjailijan kuva Wikipedia Commons
Tekstin lähteenä on käytetty Wikipedian artikkelia Louisa May Alcottista.
Artikkelin teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä 1.0 -lisenssillä.

Lukulamppu esittelee lasten- ja aikuisten klassikkoja Suomesta ja maailmalta. Klassikkoesittelyt löytyvät hakusanalla klassikko.

 

Oletko lukenut Kahdeksan serkusta? Millaisia lukumuistoja sinulla on  tyttö- tai poikakirjaklassikoista?

 

 

Tutustu kirjailijaan!

Louisa M. Alcottin tuotantoa Lukulampun kaupassa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.