OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Klassikko: Henry David Thoreau, Walden – elämää metsässä

Yhdysvaltalaisen Henry David Thoreaun teos Walden – elämää metsässä on eräänlainen mökkipäiväkirja vuodelta 1840-luvun puolivälistä. Siinä Thoreau kertoo, millaista oli rakentaa pieni talo Walden-järven tienoille ja elää vuosi mahdollisimman omavaraisesti ja vaatimattomasti. Waldenin arki on luontohavaintoja ja pavunviljelyä, ja sen ohella Thoreau ehtii pohtia työelämää, ympäristökysymyksiä sekä kulttuurin merkitystä ihmiselle. Walden on edelleen hyvin ajankohtainen ja monenlaisia lukijoita puhutteleva teos.

 

Henry David Thoreau (1817-1862) tunnettiin filosofina, yhteiskuntakriitikkona, kirjoittajana ja mm. maanmittarina. Filosofin titteli tuntuisi hänelle luontevimmalta, sillä Waldenia lukiessa tuntuu, että tarkkoja luontohavaintoja tehdessäänkin Thoreau miettii kaiken olemassa olevan merkitystä ja sitä, miten asioihin tulisi suhtautua.

Jo teoksen alkupuolella käy selväksi, että Thoreaun mielestä suurin osa ihmisistä elää liian lyhytnäköisesti, kulutuskeskeisesti ja kohkaten, luonnosta vieraantuneena – ja tämä siis kirjoitettiin noin 170 vuotta sitten.

”Työtätekevällä ihmisellä ei ole vapaata aikaa, jotta hän voisi viettää päivänsä todella itsellisesti. Hänellä ei ole varaa ylläpitää kaikkein arvokkaimpia suhteita kanssaihmisiinsä, jottei hänen panoksensa markkina-arvo vähenisi. Hänellä ei ole aikaa olla muuta kuin kone. Kuinka hän voisi muistaa tietämättömyytensä – kasvunsa edellytyksen – kun hänen on niin usein turvauduttava tietoihinsa? Ennen kuin tuomitsemme hänet, meidän olisi joskus ruokittava ja vaatetettava hänet vastikkeettomasti ja voimistettava hänen luonnettaan.”

Thoreau ei julista, että kaikkien pitäisi elää kuten hän – hän ei itsekään jäänyt Waldeniin kuin kahdeksi vuodeksi. Hän kehottaa ihmisiä kuitenkin miettimään, mikä on pakollista ja mikä ei. Kukaan ei voi elää ilman velvollisuuksia, mutta on varottava esimerkiksi suurentamasta työn roolia arkielämässä vain suurentamisen vuoksi. ”Ihminen voi tyytyä yhtä yksinkertaiseen ruokavalioon kuin eläimet ja säilyttää silti terveytensä ja voimansa”, kuuluu eräs Thoreaun johtopäätöksistä.

 

Luonnon ja lukemisen puolesta

 

Vaikka Henry David Thoreaun elämä on näennäisen pienimuotoista, hänen ajatuksensa liikkuvat laajalti.

Thoreau kertoo muuttaneensa metsään osin jo siksi, että hän halusi kokea kevään tulon. Walden onkin täynnä sulavien hiekkatörmien kuvioita, pöllön huhuilua, jänisten puuhia: luonnonystävälle kirja on elämysmatka metsään. Thoreau suhtautuu useisiin luontohavaintoihin pikemminkin romantikon ja runoilijan kuin tiedemiehen tavoin. Tästä kaikesta syntyy kirjaan romaanimainen ja viehättävä tunnelma, mutta teoksen toisen suomennoksen tehnyt Antti Immonen huomauttaa jälkipuheessaan, että Thoreau myös ”paranteli” luontokokemuksiaan.

Lukija, joka ei tunne työ- tai ympäristöfilosofiaa omakseen, löytää Waldenista kulttuuriin ja sivistykseen teemoja ja ajatuksia. Immonen kiteyttää  kiteyttää Waldenin näin: ”Kirjan teemoja ovat myös musiikki, kevät ja villiys.”

Waldenissa on myös pelkästään lukemiselle omistettu luku, ja kirjoja, lukemista ja kirjoittamista sivutaan teoksessa muuallakin.

Thoreaun näkemys kirjallisuudesta on kutkuttava. Oikeat teokset on jo kirjoitettu, vain harvat meistä ymmärtävät niitä, mutta silti lukeminen on ylevää puuhaa. ”Ihmiskunta ei ole vielä koskaan  lukenut suurten runoilijoiden teoksia, sillä vain suuret runoilijat pystyvät lukemaan niitä”, Thoreau sanoo ja viittaa antiikin ajan teoksiin.

Kannattaa kuitenkin yrittää lukea. ”Kaikki kirjat eivät ole yhtä tylsämielisiä kuin lukijansa. Niissä on luultavasti sanoja, jotka sopisivat täsmälleen tilaamme, ja jos kykenisimme kuulemaan ja ymmärtämään ne oikein, ne elähdyttäisivät elämäämme enemmän kuin aamu tai kevät ja saisivat meidät aavistamaan asioista jonkun toisen näkökulman”, Thoreau kannustaa. Ja: ”Sillä mitä muuta klassikot ovat kuin ihmisen jaloimpia muistiin kirjoitettuja ajatuksia? – – – Hyvä lukutaito – oikeanlaisten kirjojen lukeminen oikeassa hengessä – on jaloa toimintaa ja vaatii lukijalta enemmän kuin mikään muu aikamme toiminta, jota pidetään arvossa.”

 

Klassikon vaikutukset

 

Miksi Henry David Thoreuan Walden – elämää metsässä ja muut teokset sitten ovat klassikkoja?

Antti Immonen kirjoittaa, että Thoreaulla oli ja on sekä ihailijansa että vastustajansa. Häntä on pidetty keinotekoisena ja omahyväisenä kertojana; Thoreauta on arvosteltu myös siitä, että hänellä oli hyväosaisena varaa jättää nk. normaali elämä ja ottaa kantaa muiden työoloihin ja elämänvalintoihin. ”Ehkä hänessä oli monta puolta. Rakastettava tai ärsyttävä, mutta Waldenin vaikutusta uusien näkökulmien avaajana, elämänfilosofiana, kulttuurikritiikkinä ja kaunokirjallisuutena ei voi kiistää”, Immonen pohtii.

Kuten sanottu, nuo näkökulmat tuntuvat hyvin tuoreilta ja tärkeiltä edelleen. Toissavuonna Waldenista tehtiin videopeli, jonka avulla pelaaja voi saada tuntumaa siihen, miltä olisi asua Waldenissa, keskellä ei mitään. Walden-peliä esittelevä artikkeli ja pelin ensimmäinen traileri löytyvät täältä.

 

walden

Lisätietoa klassikosta

 

  • Tämän artikkelin lähteenä ja innoittajana on teos: Henry David Thoreau: Walden – elämää metsässä. (Walden, or Life in the Woods, 1852). Kirjapaja 2010. Suom. Antti Immonen. Kansi ja typografia: Elina Warsta. Teos on ilmestynyt myös aiemmin suomeksi Mikko Kilven kääntämänä ja nimellä Elämää metsässä.
  • Walden Wikipediassa. Artikkelissa on useita jatkolinkkejä, mm. englanninkieliseen Walden-teokseen Project Gutenbergin tietokannassa.
  • The Thoreau Societyn verkkosivut 
  • Lukulampun Pinterest-tilillä on Walden-taulu, jossa on kuvia Thoreaun maisemista sekä Walden-teoksen kansista.

 

Lukulamppu esittelee lasten- ja aikuisten klassikkoja Suomesta ja maailmalta. Klassikkoesittelyt löytyvät hakusanalla klassikko.

 

Teksti ja metsäkuva: Jenni Saarilahti / Lukulamppu.fi. Kirjan kansikuva kustantamolta.

Teksti ja metsäkuva on lisensoitu Creative Commons Nimeä 1.0 -lisenssillä.

 

Osta kirja

Henry David Thoreaun Walden – elämää metsässä on saatavana Lukulampun kirjakaupasta kovakantisena sekä pokkarina (ilm. huhtikuussa 2014).

 

 

Oletko lukenut teoksen Walden – elämää metsässä? Puhutteleeko 1840-luvulla kirjoitettu ”metsäläisteos” nykylukijaa? Haluaisitko pelata Walden-peliä?

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.