uusiuljasmaailma

Klassikko: Aldous Huxley, Uusi uljas maailma

– Jokaisen miehen, naisen ja lapsen täytyy kuluttaa niin ja niin paljon vuodessa. Teollisuuden etujen hyväksi. (s. 60)

Aldous Huxleyn Uusi uljas maailma on dystopiakirjallisuuden karmivimpia mutta kirkkaimpia helmiä – myös ajankohtaisimpia. Vuonna 1932 ilmestynyt teos kuvailee tulevaisuuden yhteiskuntaa, jossa rahan valta, pyrkimys vakaaseen yhteiskuntarauhaan ja yleiseen tyytyväisyyteen on toteutettu lääketieteen avulla.

Teoksessaan Huxley vie äärimmilleen kehityskulun, jossa jatkuvan tyytyväisyyden luomiseksi ihmiselosta on lopulta poistettu lähestulkoon kaikki inhimillinen epävarmuus. Toisaalta positiiviseksi tunnistettava ikävien tunteiden, sairauksien, vanhenemisen, pelon, ja kuoleman hävittäminen ihmisten keskuudesta on mahdollistunut ainoastaan poistamalla taide, tiede ja perhe-elämä.

Tieteiskirjallisuuden klassikoihin kuuluva teos hätkähdyttää nykylukijan. Koska osa sen asenteista ja esittelemistä kauhukuvista on meille tavanomaista elämää ja toisaalta osa niistä tuntuu edelleen täysin inhimilliselle elämälle vieraalta ja kauhistuttavalta, teosta lukiessaan joutuu tarkastelemaan uusin silmin tätä maailmaa, jossa elämme nyt.

 

Syrjäytynyt yhteisössä

 

– Onnen hellimät pojat! sanoi ohjaaja. – Ei mitään vaivaa ole säästetty elämänne tekemiseksi tunneperäisesti helpoksi – teidän suojelemiseksenne, mikäli suinkin mahdollista, kokonaan tunteilta. (s. 55)

Uljas uusi maailma kertoo Uuden uljaan yhteiskunnan tarinan jännitteisten, ei aivan tavanomaisimpien ihmiskohtaloiden läpi. Bernard on alfa-mies, yhteiskuntapyramidin huipun tuntumaan jo sikiövaiheessa valikoitunut yksilö, jolla on vaikeuksia sopeutua sosiaaliseen ympäristöönsä. Fyysisesti ja henkisesti yhteiskunnan parhainta nauttivat ja myös ilmentävät alfakansalaiset eivät hyväksy Bernardia täysipainoisesti joukkoonsa, sillä hän on kitukasvuinen ja huhutaan jopa, että hänen sikiöpulloonsa olisi vahingossa joutunut näivettävää alkoholia. Bernard nousee maineeseen ja suosioon tuotuaan lomamatkaltaan villi-ihmisen sivistyksen pariin. Mutta miten käy Bernardin ja Villin, kun pelkkä suosio ja maine eivät riitä vetämään heitä yhteisön jäseniksi?

 

 Konservatiivisten arvojen arvo

 

Matala harmaa rakennus, kerroksia vain kolmekymmentäneljä. Pääkäytävän yllä sanat Keski-Lontoon hautomis- ja olouttamiskeskus ja kilvessä maailmanvaltion tunnuslause: Yhteisyys, samuus, lujuus. (s. 17)

Uljas uusi maailma kuvailee yksityiskohtaisesti uuden uljaan maailman ihmisten sosiaalisia, fyysisiä ja ympäristöolosuhteita. Aitoa ei enää juuri ole: teennäisiä asioita löytyy tekosilkistä hormonaalisesti tuotettuihin tekotunteisiin. Steriilistä, tunteettomasta, talous-, lääke- ja insinööritieteiden avulla tuotetusta maailmasta löytää monia nykyäänkin arvostamiamme asioita. Kulttuuri on kuitenkin vieras ja Wellsin Aikakonetta kaiuttaen ihmislajikin on, tosin tällä kertaa tietoisesti, jaettu kasteihin. Huxleyn moraaliset huolenaiheet tuntuvat nykykulttuuriin oloutetusta konservatiivisilta, mutta myös koskettavilta. Inhimillisyyden rajankäynti on kiinnostavaa. Mikä tekee meistä ihmisiä? Voiko todellista onnea kokea, mikäli ei suostu tai pysty tuntemaan surua, ahdistusta tai vihaa? Miksi taiteen kokemus on olennaista yhteiskunnalle ja yksilölle?

Uljas uusi maailma kysyy isoja kysymyksiä – ja antaa ehkäpä vanhentuneen oloisia vastauksia. Tärkeintä on kuitenkin kysyminen, eivätkä inhimillisyyden tilaa luotaavat kysymykset vanhene koskaan.

 

Teksti: Taika Dahlbom / Lukulamppu.fi, kuva: kustantajajalta, Lukulampun kaupasta

Teksti  on lisensoitu Creative Commons Nimeä 1.0 -lisenssillä.

Teoksen tiedot:

Aldous Huxley: Uusi uljas maailma (Brave New World, 1932), Tammi 2o12. Suom. I. H. Orras

 

Lukulamppu esittelee lasten- ja aikuisten klassikkoja Suomesta ja maailmalta. Klassikkoesittelyt löytyvät hakusanalla klassikko.

 

Oletko lukenut Uuden uljaan maailman? Onko teos mielestäsi edelleen ajankohtainen?

4 comments

  1. Lukulamppu
    Author

    Dystopiathan ovat nyt trendikkäitä ja niitä kirjoitetaan aika paljon. Olisikohan Emmi Itärannassa ainesta 2000-luvun Huxleyksi?

    Salla / Lukulamppu

  2. Hellu

    Ehdottomasti on ajankohtainen! Tosin luin sen kauan sitten hyvin nuorena. Muista silti kirjasta paljon ja näen yhä enemmän nykymenossa samoja ikäviä kehityskulkuja. Pitäisi enemmän olla esillä ja kenen tahansa luettavissa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.