Kuvapohja_800_415_Aronen

Kirjailijan kintereillä: Eeva-Kaarina Arosen Helsinki

Eeva-Kaarina Aronen on helsinkiläinen kirjailija, jonka kirjat ihastuttavat lukijoita rikkaalla ilmaisullaan ja hienovireisesti rakennetuilla, tiheillä tunnelmillaan. Tärkeitä tunnelman luojia hänen kirjoissaan ovat tarkasti valitut tapahtumapaikat: ne nousevat olennaiseksi osaksi tarinaa, kuin yhdeksi henkilöistä. Kirjoista Edda (Teos 2014), Kallorumpu (Teos 2011) ja Hän joka näkee (Teos 2007) sijoittuvat Helsinkiin.

 

Lapsia Töölön kaduilla

 

Edda asuu Helsingin Töölössä lapsena, 50-luvun lopulla. Ystävänsä Aatun kanssa Edda, tuolloin Eetuksi kutsuttu, ”tarinankertoja hiekkalaatikon laidalta”, seikkailee pihoilla ja kaduilla. Aronen kuvaa taitavasti paikkoja ja tapahtumia lapsen silmin – kivitalo pihoineen on tuttu jokaista nurkkaa myöten. Pelottavan pimeällä vintillä kuivatettiin pyykkiä ja säilytettiin joulukuusenkoristeita, alakerran pesutuvassa lämmitettiin vettä tulisijalla ja kellari tiilikäytävineen on jännittävä, jopa kohtalokas.

 

Runeberginkatu1

 

Runeberginkatu on Eddan lapsuudenkodin osoite, mutta mikä numero? Kirjassa mainitaan viereinen talo, jonka seinässä on Irmari Rantamalan muistokyltti, numerossa 6.

 

Muistokyltti

 

Koska numerossa 4 nykyisin on talo, joka näyttää pahvista rakennetulta, toivoisin, että Eddan koti olisi ollut numerossa 8. Tai ainakin jossain sen näköisessä. Eikös numerossa 4 sijainnut tuolloin kaasukello, joka purettiin 1960-luvulla?

 

kaasukellogif

 

Tytöt kulkevat kouluun Leppäsuon läpi, Kampissa. Se oli tuohon aikaan rakentamaton alue, jossa sijaitsi vain varastovajoja ja suonsilmäkkeitä ja jossa pissatettiin koiria, ja jonne Edda hautasi niin veriset mononsa kuin kuolleita pikkulintuja. Aluetta hallitsi valtava kaasukello. Kaasukellolta Malminkadulle kulki päin lähtevä Kaasukellon kuja, jolla liikkui vain synnillisille teille joutunut nuoriso ja jota lapset välttivät. ”Emme olleet valmiit Kaasukellon kujalle. Ehkä emme koskaan olisi.”

 

Kaasukellon_paikkeilla_nyt

 

Leppäsuolla on aina ollut huono kaiku; vielä muutama vuosikymmenen sitten se toimi bussien pysäköintipaikkana ja venäläisten, suomalaisista kaupoista tavaraa hamstraavien turistien (Tennispalatsissa silloin sijainneen Anttilan myymät silityslaudat olivat hitti) ja pimeän viinanmyynnin tukikohtana. Nyt alue on uudistunut uusin asuintaloin, vaikka rakentaminen on vielä osittain kesken.

 

Leppasuogif

 

 

”Ruoholahden slummeissa oli ulkovessat, rottia ja pysyvä lahon haju.”

 

Töölön ja Kampin lisäksi Aronen sivuaa myös Ruoholahden aluetta, joka oli hyvin erilainen ja erikokoinen kuin nykyään, meren rantaviivaa myöten. Lapinlahdenkadulla oli kansakoulu, jota Edda ja Aatu kävivät. Sen tienoilla oli ränsistyneitä puurakennuksia.

Tuskin Aronen tarkoittaa slummeilla nykyään Ruoholahden villoina tunnettua 1890-luvulla työläisille rakennettua puutaloaluetta, joka on haluttu asuinpaikka museaalisuutensa vuoksi, ei suinkaan enää köyhien aluetta. Vaikka ulkokuori on suojeltu, sisältä asunnot on modernisoitu. Mutta vasta 1980-luvulla taloihin vedettiin vesijohdot. Tuon ajan Arosen slummiksi kutsuma puutaloalue oli paljon suurempi.

 

Ruoholahden_villat_Helsingin_kaupunginmuseo_

 

Hiihtolomalla Edda käveli kotoaan sukset olalla alas Hietaniemenkatua Mechelininkadulle, Hietaniemen hautausmaan muurin nurkalle, ladulle, joka vei Hietarantaan ja jään yli Seurasaareen.

 

Muuri

 

Kun Eddan ystävä Musse joutui orpokotiin, Edda kertoo matkustaneensa etsimään tätä ”ensimmäisen kerran elämässään yksin bussilla kaupungin ulkopuolelle. Tarkoitan, että keskustan ulkopuolelle, sillä Helsinkiä se paikka kumminkin oli. — Seudun nimi oli Pakila.” Vierailu ei onnistunut, Edda putosi Vantaanjokeen ja vilustui pahasti.

 

Vantaanjoki

 

Jo koululaisena kesätöistä alkaen ja sen jälkeen vuosikymmenien ajan Edda työskenteli koulumuseossa. Se sijaitsi Eerikinkadun päässä, lähellä Hietalahden toria. Talon omistaa edelleen Helsingin kaupunki, vaikka museo on jo lakkautettu, eikä se oikeasti toiminut kuin kymmenen vuotta. Museossa niin Eddan ura kuin psykologista jännitystä tarjoava kirjakin huipentuvat dramaattisella tavalla.

 

1970 . Kalevankatu 43. 1844 rakennettu empiretyylinen puutalo. Kunnostettu nyt toimintansa lopettaneeksi Koulumuseoksi.

 

Aikuinen Edda kävi kaksi kertaa viikossa voimistelemassa – ”sillä hän oli tarkka vyötärönsä ja reisiensä solakasta kimmoisuudesta” – ja sen jälkeen uimassa vuonna 1928 avatussa Yrjönkadun uimahallissa, Suomen ensimmäisessä ja vanhimmassa julkisessa uimahallissa. Uimahallissa oli ja on miesten ja naisten vuorot. Eddan aikaan naisten vuorolla uimapuvut eivät olleet sallittuja. Nykyisin uima-asua saa käyttää, mutta myös alasti voi uida.

”Salien koristelu oli sekoitus uusklassismia, art nouveuta ja funkkista, ja suuren altaan turkoosi vesi antoi merkillisen, hiukan kammottavan lisän korkealle ja kapealle hallille. Se oli kuin luotu salaisia menoja varten.”

 

uimahalli_Konsta_Linkola

 

 

Myyttisen hahmon alakerrassa

 

Finlandia-ehdokkaaksi nousseen Kallorummun kertojahahmo asuu Kalliolinnantie 14:ssä. Talon omisti makeistehtailija Fazer, jolta Carl Gustaf Mannerheim vuokrasi talon. Hän sai remontoida ja sisustaa talon mielensä mukaan, vuokranantajan laskuun – unelmien vuokradiili siis. Kirjassa Mannerheimia kutsutaan Vuokralaiseksi. Päähenkilö ja tarinan kertoja asuu alakerrassa, palvelijoiden tiloissa, poissa silmistä. Mutta kertojan omat silmät ovat tarkat, ja hän tuntee talon läpikotaisin ja seuraa sen asukkaiden elämää omalla tavallaan. Unenomainen, maaginen tarina nostattaa lukijassa levottoman jännityksen, ja arvoitus ratkeaa vasta viimeisellä rivillä.

Vuokralaisen valitsemat huonekalut, taideteokset ja Aasian-matkalta tuodut tavarat täyttävät Mannerheim-museona toimivan talon edelleen. Kävijä saa pääsylippunsa hinnalle runsaasti vastinetta opastetun kierroksen myötä. Ja kyllä, myös kallorumpu on oikeasti olemassa! Valitettavasti museon sisätiloissa ei saa valokuvata.

Museon sivuilta löytyy lisätietoja, ja etusivulla näet tiikerintaljan, josta kirjassa puhutaan.

 

Kalliolinnantiegif

 

 

Kaanaanmaa – paikka joka katosi

 

Hän joka näkee -romaanin Hagart asuu Kaanaanmaassa. Raamatullisia kadun- ja paikannimiä löytyy edelleen Toukolasta, pieneltä puutaloalueelta Helsingin Hämeentien varrella. Toukolan asemakaava on suojeltu. Ensimmäiset asukkaat muuttivat uusiin omakotitaloihin vuonna 1921.

 

Kaanankatu_nykyään

 

Alueella on vieläkin idän suuntaan viittaavia nimiä, kuten Kongontie, Syyriankatu, Kaironkatu ja meren rannalla upouusi Arabianrannan asuinalue, joka ilmeisesti ainakin osittain oli Kaanaanmaana ammoin tunnettua aluetta.

 

arabianrantagif

Arabianrantaa.

 

Arabian tehdas ei vaikuttanut paikannimistöön, kuten yleisesti luullaan, vaan päinvastoin: alun perin Rörstrandin posliinitehdas nappasi nimen Arabiantiestä.

 

Vanhankaupunginlahtigif

Vanhankaupunginlahden näkymät Arabianrannassa.

Kaanaanmaan uutta rakentamista edustaa uusi Arabianranta Vanhankaupunginlahden rannalla.

 

Toukolangif

Toukola.

 

annalagif

Annalan puutarha.

 

Hämeentien tehtaanpiippu on vielä maamerkkinä jäljellä.

 

Hämeentie_ja_tehtaan_piippu

”…sitten oli vain kattoja, puita ja kaukana perällä Tehtaan suuri kolossi.”

 

Kenelle: Helsingin rakastajille, historiasta lumoutuville, arvoituksista pitäville, huimasta mielikuvituksesta hämmästyville, älykkään kotimaisen romaanin etsijälle.

 

Teksti: Arja Korhonen / Lukulamppu.fi. Kuvat: Kaasukello: Börje O. Löfman. Kaasukello 1950: Signe Brander / Helsingin kaupunginmuseo. Finna. Ruoholahden villat: V.S. Salokangas / Helsingin kaupunginmuseo. Koulumuseo: Sakari Kiuru / Helsingin kaupunginmuseo. Yrjönkadun uimahalli: Konsta Linkola. Muut kuvat: Arja Korhonen.

Artikkelin avainsanat ja muut aihepiirin artikkelit: kirjailijan kintereillä, kirjailijat,menovinkit ja nähtävyydet.

 

Oletko kiertänyt kirjailijan kintereillä? Minkä kirjan tapahtumapaikoilla haluaisit käydä?

 

1 comment

  1. Hannu Marttila

    Eddan kotitalon sanottiin olleen samassa korttelissa kuin NNKY, siis nykyinen hotelli Helka. Se olisi siten Maiju Lassilan asuintaloa vastapäätä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.