Lukeminen-ja-näkeminen-Photosteve-Flickr-CC

Katse ylös kirjasta! Lukemisesta, näkemisestä ja silmälaseista

Silmät tuntuvat hiekkaisilta lukemisen jälkeen. Lukiessa tekee mieli sytyttää vielä yksi valo. Kirjanrivit tuntuvat hypähtelevän. Suomen Optisen Toimialan toimitusjohtaja Panu Tast kertoo, millaisiin asioihin ahkeran lukijan on syytä kiinnittää huomiota, olipa hänellä silmälasit tai ei.

 

Rasituksen merkkejä

 

 

Ennen vanhaan ahkeria lehden ja kirjan lukijoita saatettiin varoitella siitä, että lukeminen pilaa silmät. Näin ei ole, mutta lukeminen, kuten kaikki lähelle katsomista vaativa työskentely, rasittaa silmiä.

 Ihmissilmä on on suunniteltu niin, että kauas katsominen on lepotila ja lähelle katsominen on työtä, joka rasittaa silmän lihaksia. Maailmamme on kierähtänyt näkemisen fysiologian kannalta päinvastoin, Panu Tast kuvaa.

Hän neuvoo etenkin kaikkia yli nelikymmenvuotiaita käymään näöntarkastuksessa rutiinomaisesti muutaman vuoden välein. Näkökyky ja silmien terveydentila kannattaa tarkistuttaa myös aina, jos epäilee, että näkemisessä on tapahtunut muutoksia.

 Tyypillisiä voimakkuusmuutoksesta kertovia oireita ovat se, että silmät tuntuvat kuivilta tai tikkuisilta ja lukeminen työläältä. Tekstin rivit hyppelevät silmissä. Voi olla, ettet aamulla herätessä näe lukea kirjaa, mutta iltapäivällä lukeminen jo sujuu, Tast luettelee.

Usein näkökyvyn huonontumista on vaikea havaita itse. Muutokset tapahtuvat tyypillisesti hitaasti, ja ihmisillä on tapana keksiä tapoja tilanteen kompensoimiseksi. Lisätään lukuvaloja, vältellään hankalia tilanteita, kokeillaan kostuttavia silmätippoja.

Myös lapsen näkökyvyn seuraaminen ja arvioiminen voi olla hankalaa. Tast neuvoo seuraamaan samoja oireita kuin aikuisillakin ja lisäksi testaamaan lapsen kaukonäköä erilaisilla kysymyksillä.

 Jos tiedät, että näet itse hyvin, kysy lapselta, mitä katukyltissä lukee tai mikä on kauempana näkyvän auton rekisterinumero.

 

Vinkkejä silmien rentouttamiseen

 

 

Kaikkien, niidenkin jotka eivät käytä silmälaseja, on tarpeen rentouttaa silmiä lukemisen lomassa. Silmiä rasittaa erityisesti erilaisilta päätelaitteilta lukeminen, mutta myös paperisen kirjan lukeminen on tarkkuutta vaativaa lähityöskentelyä, joka siis koettelee silmän lihaksia.

 Koska silmämme on tarkoitettu kauas katselemiseen ja lähelle katsominen vaatii lihastyötä, hyvä keino lepuuttaa silmiä on kohottaa lukiessa katse ja katsoa kaukaisuuteen. Lukiessa kannattaa myös räpytellä silmiä tietoisesti, Panu Tast neuvoo.

Räpytystiheys vähentyy lähelle katsottaessa. Räpyttely on kuitenkin tärkeää, sillä se ”voitelee” silmän. Hyvä ”voitelu” takaa paremman kuvanlaadun silmän optiikassa.

Moni miinuslaseja käyttävä lukee lasit päässä, vaikkei välttämättä tarvitsisi näköapua lähelle katsomiseen. Tast neuvoo, että lasit voi riisua lukemisen ajaksi, jos lukeminen sujuu ilmankin.

 Kannattaa kokeilla, mikä tuntuu itselle lukiessa hyvältä.

 

Kuka tarvitsee silmälasit  ja millaiset?

 

 

Iän myötä lähes jokaiselle tulee vastaan tilanne, jossa lukiessa tuntuu hyvältä vain silloin, kun nenällä on lukulasit.

Panu Tast kertoo, että Suomi on silmälasien käytön huippumaita. Meillä on korkea koulutustaso, luemme siis paljon. Asumme pohjoisessa, ja valon määrä vaikuttaa voimakkaasti näkemiseen. Suomen väestö on myös ikääntynyt. Yli 50-vuotiaista lähes 90 % tarvitsee silmälaseja, yli 60-vuotiaista käytännössä kaikki.

Mutta miten valita oikeanlaiset lasit? Saako ”tiimarilaseihin” turvautua?

 Saa, Panu Tast lupaa. Hän neuvoo kuitenkin tarkistuttamaan ensin näön ja sitten ostamaan lasit, vaikka moni hankkii ensin valmislasit ja kääntyy optikon puoleen vasta, kun ei enää pärjää niiden kanssa.

Näön muuttuessa pitää aina myös sulkea pois viitteet mahdollisesta silmäsairaudesta.

Kun optikko tai silmälääkäri on todennut, ettei sairauteen viittaavia muutoksia ole mutta lukulasit tarvitaan, kannattaa ensisijaisesti valita omien silmien mukaan räätälöidyt oikeat silmälasit.

 Juuri omaa näkökykyä ja omia silmiä vastaavat silmälasit takaavat valmislaseja todennäköisemmin vaivattoman ja miellyttävän näkemisen, etenkin jos lukee tai tekee lähityöskentelyä vaativia asioita tosissaan. Harvalla ihmisellä on oikeasti se valmislasien tilanne, että kummassakin silmässä on täysin samanlainen virhe. Silmien voimakkuuserojen lisäksi valmislaseissa jää huomioimatta, missäsilmien mustuaiset sijaitsevat. Harvalla on niidenkään suhteen symmetriset silmät.

Vaikka tapana olisi rentoutua tiimarilasien turvin kirjoja ahmien, ei välitöntä huolta.

 Väärät silmälasivoimakkuudet tai niin kutsutut tiimarilasit eivät voi vahingoittaa. Riski piilee siinä, jos silmät jätetään tutkimatta ja vain otetaan käyttöön seuraava, vahvempi silmälasien voimakkuus. Silmien tutkiminen ei ole koskaan turhaa, jos vanhoilla laseilla ei näe hyvin, Tast muistuttaa.

Jos näköasiat mietityttävät, lisää vinkkejä saa Suomen Optometrisen Toimialan Optometria.fi-sivustolta. Lue esimerkiksi artikkeli näköergonomiasta.

 

Teksti: Jenni Saarilahti / Lukulamppu.fi, kuva: Photosteve101 / Flickr / Creative Commons.
Artikkelin teksti on lisensoitu Creative Commons 1.0 -lisenssillä.

Artikkelin avainsana ja muut aihepiirin artikkelit: lukeminen

 

Käytätkö silmälaseja? Tuntuuko sinusta, että lukeminen rasittaa silmiä?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.