Jouluvisa

Jouluvisa: Tunnistatko joulusitaatit?

Kuusi kotimaista joulusitaattia – tunnistatko lähteet? Ellet, kurkkaa vastaukset artikkelin lopusta.

 

(1.)

Jos kerran kuusi on laitettava niin kauniiksi kuin suinkin, niin tuskinpa sitä pidetään vaarallisena piilopaikkana. Varmaankin sillä lepytetään sitä vaarallista. Minulle alkaa valjeta.

He kantoivat heti kuusen pihalle ja istuttivat sen lujasti lumeen. Sitten he alkoivat koristaa sitä latvasta lähtien kaikella kauniilla, mitä vain keksivät.

 

(2.)

On jouluilta. Ilma on suoja, harmaat pilvet peittää taivaan ja vasta tullut lumi peittää vuoret ja laaksot. Kuuluu metsästä hiljainen kohina, teeri illastaa urpuisessa koivussa, tilhiparvi punoittavassa pihlajassa, ja harakka, männistön kärkäs neito, kantelee varpuja vastaisen pesänsä perusteeksi.

 

(3.)
Mutta Joulu-ukko painoi kädet kasvoilleen ja itki haikeasti.

”Se minua enimmän surettaa”, nyyhki se, ”etten enää voi viedä lapsille joululahjoja. Yhdellä saappaalla en pääse mihinkään liikkumaan, enkä uusia enää saa. Ei löydy maailmasta montaa suutaria, joka sellaiset saappaat laatii. Monta, monta sataa  vuotta sitten sain tämän ainoan parin kummilahjaksi risti-isältäni, joka oli Jerusalemin suutarin serkku ja taitavin suutari, mitä ikinä on naskalia käyttänyt. Ah voi – hän on nyt kuollut, ja minä poloinen olen mennyttä miestä. Sillä mitä virkaa on enää Joulu-ukolla, joka kävellä kuhnii kuin ihminen!”

 

(4.)

Niin. Joka joulu me päätämme ettemme osta ollenkaan joululahjoja – ja joka joulu saamme me kaikki paljon joululahjoja. Epäloogillisuudessa on lopultakin joululahjojen suurin hurma.

 

(5.)

Täällä on yksinkertaista: lannanluonti, heinää ja vettä, utareiden pesu ja voitelu, lypsäminen, siivilöinti, tonkat kiinni korentoon: hyvää joulua ja hyvää yötä. Määkijä ja mylvijä eivät sano liikaa, eivät loukkaa, eivät ivaile, eivät välitä filosofoida, eivät saivartele. Ei monipohjaisuutta, ei monimutkaisuutta. On lämmin tai kylmä, nälkä tai kylläisyys, odottaminen ja tulo, rauhaisa pimeys aamuun asti. Tämä on hänen lepoaan, vaikka jotkut luulevat, että työ on raskasta. Täällä hän viipyy mielellään, ja nyt kun on joulu hän puhuu vähän enemmän, taputtaa ja rapsuttaa hiukan pitempään, antaa hiukan runsaammat heinätupot, kaataa Osuuskaupan kautta varta vasten tilatusta säkistä vähän rehukauraa.

 

(6.)

Siinä vanha tonttu istui joulupirtin hämärissä puurokulho edessään. Oli joulu, ja yölläkin sai syödä.

 

Teksti ja kuvat: Jenni Saarilahti / Lukulamppu.fi
Artikkelin teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä 1.0 -lisenssillä.

Tutustu myös joulukirjoihin.
Tee muita visoja.

 

minijoulu

 

Vastaukset: (1.) Tove Jansson: Näkymätön lapsi ja muita kertomuksia, kertomus Kuusi (2.) Aleksis Kivi: Seitsemän veljestä (3.) Anni Swan: Anni Swanin sadut, tarina Kesätarina Joulu-ukosta (4.) Mika Waltari: Joulutarinoita, kertomus Joulu, samettikoira ja minä (5.) Ulla-Lena Lundberg: Jää (6.) Mauri Kunnas: Suomalainen tonttukirja, kertomus Tontun joulu

Kuinka monta sitaattia tunnistitko, mikä on suosikkisi? Oletko lukenut jouluvisan teoksia? Minkä kirjan joulukuvaus on jäänyt mieleesi?

4 comments

  1. Leena Lanne

    Mika Waltari ja Anni Swan Jäi Tunnistamatta. Muut ovat tuttuja . Kiven kieli on helposti tunnistettava ja lisäksi omistan kaikki neljä kirjaa, siis helppoa.

  2. Lukulamppu

    Kiitos kommenteista! Joskus sitaattien tunnistaminen on yllättävän vaikeaa, vaikka teos olisi tuttu. Leena tunnisti hienosti. 🙂

Vastaa käyttäjälle Martta Korhonen Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.