Lahiri_artikkelikuva_800

Jhumpa Lahiri vieraili Keltaisen kirjaston juhlavieraana

Amerikkalainen Jhumpa Lahiri lasketaan merkittävimpien angloamerikkalaisten nykykirjailijoiden joukkoon. Lahiri vieraili Suomessa juhlistamassa Tammen Keltaisen kirjaston 60-vuotisjuhlia. Tammi on julkaissut kaikki Lahirin teokset Keltaisessa kirjastossa. Uusin teos, Tulvaniitty, on Keltaisen kirjaston 452. osa.

Tammella vietettiin Keltaisen kirjaston juhlailtaa 24.4.2014 ja siellä Jhumpa Lahiri kertoi Tulvaniitystä, omasta kirjoittamisestaan, kielen merkityksestä ja novellin ja romaanin rooleista kaunokirjallisuudessa.

1538903_715523025165417_4149402436368330510_n

 

Vaiettu poliittinen väkivalta

− Tulvaniityn aihe pyöri mielessäni kuudentoista vuoden ajan. Isäni kertoi Kalkutasta tarinan, joka vaikutti minuun suuresti. Perheemme asui alueella, jossa syntyi voimakkaita poliittisia levottomuuksia 1960-luvun lopussa. Keski- ja Länsi-Bengalissa vaadittiin vallanvaihdosta ja monet yliopisto-opiskelijat lähtivät mukaan osoittamaan mieltään vallanpitäjiä vastaan. Kuohunta yltyi väkivaltaiseksi ja ihmisiä surmattiin. Isäni kertoi, että naapurustossa asui kaksi opiskelijaa, joita poliisi etsi heidän poliittisen aktiivisuutensa vuoksi. Nuorukaiset saatiin kiinni ja poliisi ampui heidät perheenjäsenten silmien alla.

− Jäin miettimään kertomusta pitkäksi aikaa, sillä en ollut tiennyt näistä tapahtumista mitään, vaikka vietin Kalkutassa paljon aikaa lapsena ja nuorena. Halusin romaanissani tutkia näitä tapahtumia. Juoni syntyi, kun pyörittelin kysymyksiä mielessäni ja  hain vastauksia kysymyksiini. Vaikka lähtökohtana oli todellinen tarina oikeista ihmisistä, kirjani lähti elämään omaa elämäänsä. Tulvaniitty on jo neljäs kirjani, mutta tuntui kuin olisin kirjoittanut ensimmäistä kirjaani, niin kauan olen tätä aihetta työstänyt mielessäni.

901795_715467575170962_4085110818372208474_o

 

Etäisyys ja poissaolo synnyttävät eristyneisyyden tunteen

− Kun olin lapsi, olivat etäisyyden ja poissaolon, jonkun tärkeän asian puuttumisen tunteet avainkokemuksiani. Niistä syntyi eristyneisyyden tunne, joka näkyy kirjoissani monin tavoin. Tunne juontaa juurensa siihen, että vanhempani olivat muuttivat kotimaastaan toiselle puolen maailmaa ja tajusin jo lapsena etäisyyden merkityksen. Mitä kaikkea minun vanhemmiltani puuttui, kun olimme niin kaukana heidän kotimaastaan? Etäisyyden kokemukseni oli sekä maantieteellistä etäisyyttä että tunnetason etäisyyttä. Mutta yksinolon ja eristyneisyyden tunteet ovat myös universaaleja, ne kuuluvat ihmisyyteen.

 

Tarina määrää teoksen muodon

− Kirjoitin lapsena paljon, mutta sitten kirjoittamiseeni tuli pitkä tauko. Aikuisena tuntui vaikealta aloittaa kirjoittamista uudelleen. Epäilin itseäni. Aloitin lopulta pienin askelin: kirjoitin 1-2 sivun mittaisia kuvauksia. Kun kirjoittaminen alkoi sujua, ryhdyin kirjoittamaan novelleja. Minulle tarina on tärkein ja tarinan mukaan määräytyy tekstin muoto. Jos tarina toimii täydellisesti novellina, ei kannata lähteä väkisin tekemään romaania. Jos tarina vaatii pituutta, siitä tulee romaani. Tarinan perusasiat ovat silti aina samat. Jo kirjoittaessaan tuntee, tuleeko tarinasta novelli vai romaani. Tulvaniitty tuntui romaanilta.

− Parhaimmillaan novellit ovat napakasti rajattuja ja intensiivisiä. Alice Munro on todistanut, että novelli voi tavoittaa syvyyksiä, joihin monikaan romaani ei yllä.

10313216_715523308498722_2776596720423998660_n

 

Käännekohta kirjoittamisessa ja elämässä

− Tulvaniityn valmiiksi saaminen tuntui jonkin elämänvaiheen päätepisteeltä.  Eräs muutos elämässäni oli muutto Roomaan. Olen opiskellut italiaa useita vuosia, mutta yllätyin itsekin, kun ryhdyin pitämään päiväkirjaa italiaksi. Olen myös kirjoittanut yhden novellin italian kielellä. Kolmannen kielen haltuunotto on saanut minut pohtimaan paljon kielen merkitystä. Miten kieltä käytetään? Mitä kielellä ilmaistaan? Olen päässyt kokeilemaan kielellä uusia asioita. Odotan, mitä muuta uutta elämässäni seuraavaksi tapahtuu.

 

Tutustu Tulvaniittyyn

Lue Tulvaniityn lukunäyte. Tulvaniitty oli arvostetun Booker-palkinnon ehdokaslistalla vuonna 2013 ja videohaastattelussa Lahiri kertoo tunnelmiaan ehdokkaana olemisesta.

Tulvaniittyyn voi tutustua Lukulampun kirjasivulla.

 

Teksti: Salla Brunou / Lukulamppu.fi, kuvat: Tammi.

Artikkelin teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä 1.0 -lisenssillä.

 

Oletko lukenut Jhumpa Lahirin kirjoja? Aiotko lukea Tulvaniityn?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.