Iltasatupalvelu tuo suomenkieliset sadut verkkoon ja ulkosuomalaisten lasten luokse

Iltasatupalvelu tuo suomenkieliset sadut verkkoon ja ulkosuomalaisten lasten luokse

Iltasatu.org on uusi verkkosivusto, joka kokoaa yhteen klassikkosatuja suomen kielellä ja kuvien kera. Satusivuston ajatus on tarjota luettavaa etenkin ulkosuomalaisille lapsille ja heidän perheilleen. Sivuston kautta voi lisäksi julkaista satuja. Sivuston perustaja Kati Weiss kertoo Iltasatu.org-sivustosta.

 

Kati Weiss

Idea satuja sisältävästä verkkopalvelusta syntyi Kati Weissin omista kokemuksista ulkosuomalaisena äitinä: suomenkielisistä saduista on lapsiperheessä aina pula.

Miten ja miksi Iltasatu-sivusto syntyi?

Sain idean sähköisestä lastensatufoorumista tammikuussa. Asun Sveitsissä, ja kahden pienen lapsen äitinä minulla on krooninen pula suomenkielisestä iltasatumateriaalista. Netistä löytyy kyllä paljon ilmaisia lastenvideoita ja pelejä, mutta kirjoja ei käytännössä ollenkaan; ulkomailla asuvat eivät saa käyttää suomalaisten e-kirjastojen palveluja.

Ajattelin, että jonkinlaisen ilmaisen suomenkielisen lastenkirjakokoelman voisi koota talkootyöllä Gutenberg-projektin tapaan. Sattumalta ystäväpiiristäni löytyi pari osaavaa nettisivujen tekijää –ViaNuevan Ville Vainio ja Markus Aberg – sekä eräs lahjakas kuvittaja – Tiina Ahoniemi – jotka innostuivat ideasta.

Suomi-seura myönsi apurahan sivujen tekniseen toteutukseen. Keräsimme kevään aikana parisenkymmentä klassikkosatua kuvituksineen, ja www.iltasatu.org-sivut avattiin yleisölle toukokuun lopulla. Sivustoa hallinnoi Iltasatu-yhdistys ja toiminta on täysin voittoa tavoittelematonta.

 

Mitä kaikkea satujen ystävä löytää sivuiltanne?

Sivuille on nyt alkuvaiheessa kerätty lähinnä tekijänoikeuksista vapaita satuja eli teoksia, joiden tekijä on kuollut yli 70 vuotta sitten. Mukana on mm. H.C. Andersenin, Grimmin veljesten ja Beatrix Potterin tuotantoa. Teimme sivuille myös Peter Panin, Pikku Heidin ja Pinokkion lyhennellyt iltasatuversiot. Pian mukaan liitetään muun muassa Setan sateenkaarisatuja ja muita modernimpia tuotoksia.

Palveluun on lupautunut mukaan jo muutamia tunnettuja lastenkirjailijoitakin, muun muassa Päivi Alasalmi. Jo julkaisseiden tekijöiden kohdalla lisäämme sadun perään mainoslinkin nettikirjakauppaan, josta kyseisen teoksen voi ostaa. Jokainen tekijä pääsee myös mukaan galleriaan, johon voi linkata omat työnsä ja yhteystietonsa.

Kerrotte sivuillanne, että sivustonne kautta voi julkaista kuvitettuja iltasatuja, jos ne täyttävät kriteerit. Millaisia kriteerejä teillä on? Entä millaista tukea käytännössä tarjoatte aloitteleville lastenkirjojen tekijöille?

Alkuperäisideansa mukaan Iltasatu.org olisi myös foorumi, jossa työnsä saavat esille myös nekin, jotka eivät vielä ole kustantajan seulaa läpäisseet. Nettiä voi myös käyttää hyvänä markkinointikanavana, kuten esimerkiksi Linda Liukkaan Hello Ruby-kirjan saama valtava ennakkosuosio osoittaa.

Otamme mielellämme vastaan satuja aloitteleviltakin tekijöiltä, mutta tekstin ja kuvitusten pitää toki olla laadukkaita. Tiimimme päättää yhdessä, onko tarjottu materiaali julkaisukelpoista. Nyt kun saimme sivut avattua ja toiminnan käyntiin, yritämme saada palvelulle tukijoita, jotta pystyisimme maksamaan kirjoittajille ja  kuvittajille korvauksen työstä. Avustamme tekijöitä myös mielellämme apurahojen hakuprosessissa.

 

Miten Iltasatu-sivuston tapahtumia ja kuulumisia voi seurata?

Olemme aktiivisia sosiaalisessa mediassa ja haemme yhteistyökumppaneita muista alan toimijoista. Tällä hetkellä tiedotamme lukijoita uusista saduista Facebook-sivumme ja Twitterin kautta, myöhemmin ehkä myös uutiskirjeellä.

 

Miten satupalvelu on otettu vastaan?

Jo ensimmäisen kolmen viikon aikana sivuilla vierailtiin useita tuhansia kertoja.

Näkyvyys on tullut sosiaalisen median kautta. Sivustolinkkiä ovat jakaneet kymmenet Facebook-ryhmät, kuten Lastenkirjainstituutti, Suomi-seura,Ulkosuomalaiset äidit, Isät Lasten Asialla ry, Monikieliset perheemme ja niin edelleen.

Luulisin, että palvelu kiinnostaa eniten niitä, joille kirjastoon on pitkä matka ja joille tabletin tai sähkökirjojen käyttö on tuttua puuhaa.

 

Kenelle sadut sopivat? Miksi satuja kannattaa lukea?

Koen, että klassikkosadut kuuluvat yleissivistykseen. Ylipäätään kirjojen ja satujen lukeminen on parasta kulttuuriperintöä, jota omille lapsilleen voi antaa.

Aikuisenkin kannattaa tutustua alkuperäisversioihin saduista, jotka tunnetaan lähinnä Disneyn animaatioelokuvista. Disneyn versioissa ei toki ole mitään pahaa, mutta rosoisemmat alkuperäissadut kutkuttavat mielikuvitusta ihan eri tavalla.

 

Mikä on oma suosikkisi tai sinulle muuten merkittävä satu valikoimassanne?

Oma suosikkini on ehdottomasti Pieni Tulitikkutyttö. Luin sitä lapsena sydän pakahtuneena varmasti kymmeniä kertoja. Kaltoinkohdellun tulitikkutytön kohtalo kolahti jotenkin enemmän kuin perinteiset prinsessasadut.

Mitä muuta haluasit  kertoa sivustostanne tai saduista yleisesti ottaen?

Iltasatu.org on ennen kaikkea lukemista edistävä projekti. Haluamme kerätä sivulle tulevaisuudessakin nimenomaan luettavaa – ei äänitteitä, ei pelejä, ei animaatioita eikä muita välkkyviä elementtejä. Keskiössä säilyy kirja ja sen tarina, vaikkakin sähköisessä muodossa tabletilta luettuna.

Tulevaisuuden sadunkertojilta toivon ennenkaikkea uusia räväkämpiä roolimalleja sekä tytöille että pojille: kilttien prinsessojen, rohkeiden prinssien ja ilkeiden äitipuolten joukkoon mahtuisi paljon muitakin uusia arkkityyppejä. Ehkäpä joku innostuisi kirjoittamaan pinkkiin pukeutuvasta Lenni-pojasta tai tytöstä, josta tuli supersankari?

Teksti: Jenni Saarilahti / Lukulamppu.fi, kuva: Iltasatu.org
Artikkelin teksti on lisensoitu Creative Commons 1.0 -lisenssillä.

 

Prinsessa-Ruusunen_kansi-550x733

Grimmin veljesten klassikkosatu on juuri saanut uuden kuvituksen Iltasatu.org-palvelussa. Kuvittaja Iina Kuula opiskelee kuvittajaksi ja on kiinnostunut erityisesti lastenkirjojen kuvittamisesta.

 

Lue myös artikkelimme: 

Miksi lukea lapselle?
Vieraskynä Reeta Törrönen: Ulkosuomalainen lapsi ja kaksikielisyys

Tutustu Iltasatu.org-sivustoon sekä sen Facebook-sivuun.

Luetaanko perheessänne iltasatuja, millaisia? Asutko tai oletko asunut ulkomailla perheesi kanssa; miten olet löytänyt suomenkielistä lukemista?

5 comments

  1. josefine

    Hyvä idea.Meillä täällä Sveitsissä laatikottain lastekirjoja kellarissa.Jokaisella Suomi-lomalla tuli aina hankittua.

  2. Merja

    Suomen reissuilla on aina ostettu suomenkielisiä kirjoja. On haasteellista pitää suomen kieltä yllä, koska olen ainoa täällä joka puhuu suomea. Äitini ei puhu englantia, joten halusin että lapseni pystyy puhumaan suomea äitini kanssa. Kiitos teille tästä sivusta! Tyttäreni tykkäsi Kuninkaan kissa sadusta valtavasti!

  3. Lukulamppu
    Author

    Kiitos kommenteista kaikille! Hienoa, että satuja luetaan edelleen ja että satupalvelu kiinnostaa.

  4. Leena Laulajainen

    Hei
    Olen kirjailija Leena laulajainen. Saatte käyttää Iltasatu-sivustollanne ilmaiseksi kaikkia satukokoelmani ”Kuningaskalastajan peili” (Tammi), satuja. Terveisin Leena.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.