Hurmaava_ja_hullu_Japani_haastattelu_Minna_Evasoja

Hurmaava ja hullu Japani – mikä siinä kiehtoo? Haastateltavana Minna Eväsoja

Me intoilemme mangasta, Murakamista ja kirsikankukista, Japanin vuorista. Mutta miksi Japani on niin kiinnostava? Minna Eväsoja on Suomen ensimmäinen ja ainoa Japanin-tutkimuksen oppiaineesta valmistunut tohtori, ensimmäinen suomalainen nainen perinteisessä japanilaisessa teekoulussa, tutkija ja myös kirjailija. Eväsojan uusin teos, omakohtaisia muistelmia sisältävä Melkein geisha – hurmaava ja hullu Japani ilmestyi tänä keväänä. Haastattelussa Eväsoja kertoo omista kokemuksistaan ja pohtii, mikä Japanissa vetoaa länsimaisiin. Entä onko suomalaisilla ja japanilaisilla niin paljon yhteistä kuin luulemme?

 

Minna Eväsoja rakasti japanilaista tankarunoutta jo nuorena, mutta japaninopiskelija ja tutkija hänestä tuli mutkan kautta.

­ – Aloitin alun perin Helsingin yliopistossa indologian opinnot. Aloitin ensimmäisenä opiskelusyksynä myös japanin alkeet, ja hyvin pian huomasin, että Intia, hindi tai sankrit eivät ole minua varten. Japani sen sijaan kiinnosti ja japanin kieli alkoi sujua. Olin kuullut, että Japanin-tutkimus oli tulossa pääaineeksi.  Keskityin japanin opintoihin ja valmistuin aineen ensimmäisenä maisterina.

Eväsoja lähti Japaniin ensimmäistä kertaa vuonna 1989. Opintoihin liittyi vaihto-ohjelma, ja se kuljetti opiskelijan kiotolaiseen teekouluun teemestarin oppiin. Yhteensä Eväsoja on opiskellut Koben ja Takarazukan yliopistoissa nelisen vuotta, ja kaikki matkat mukaan laskettuina viettänyt Japanissa vuosia. Molemmissa yliopistoissa häntä opetti perinteinen japanilainen Sensei:

 

Kaikki lihallinen, niin fyysinen kuin mielen hekuma, oli jättänyt Sensein jo aikaa sitten. Vartalon luisevat puitteet olivat paljastuneet terävinä ja mieli pystyi keskittymään vain oleelliseen, eli tieteeseen. (s. 30)

 

Opintojen ohella japanilaiselämään on mahtunut muun muassa matkustelua.

– Tokion värivalot ovat hienoja, mutta Tokio on niin uusi ja moderni ja siellä on niin huono ilma ja ihan hirveästi ihmisiä, ettei se viehättänyt minua ensikäynnillä eikä viehätä edelleenkään. Olen etsiytynyt matkoillani metsäpoluille ja purojen ääreen, syrjäisiä temppeleitä ihastelemaan. Nikkoon huikeat Gekon-putoukset ovat jääneet lähtemättömästi mieleeni, samoin Eiheiji-temppeli syrjäisillä vuorilla. Siellä on uskomattomat maisemat ja taidokkaat kattomaalaukset. Vuosisatojen kiillotuksesta sileät, viileät lattialankit suorastaan vaativat silittämistä! Ja Naganon alueella on pieniä vuoristokyliä, jotka ovat olkikattoisine maalaistaloineen kuin postikortista.

Eväsoja kertoo, että esimerkiksi teekoulu vastasi hänen mielikuviaan: siellä oli juuri niin hallittua, kaunista ja ikiaikaista kuin hän kuvittelikin. Yllättäen estetiikkaa löytyi myös esimerkiksi sumopainista.

– Sumopainista tykkäsin ihan tajuttomasti, Eväsoja sanoo. – Kävin katsomassa sitä paljon. Sumolla on vanhat perinteet, ja jo tuhatluvulla painijoita pidettiin jumalaisina ja viisaina kuin oraakkelit. Otteluiden perusteella tehtiin suuria päätöksiä. Sumopainijoilla on esteettiset asut, mahtava massa ja he ovat hyvin notkeita.

 

Hurmaava_ja_hullu_Japani_haastattelu_Minna_Evasoja3

Minna Eväsoja on käynyt matkoillaan myös Hiroshimassa. Kaupungin traaginen historia on yhä aistittavissa, mutta Hiroshimassa on myös kauneutta, hän kertoo.

Luonto, estetiikka, hiljaisuus – mikä meitä yhdistää?

 

Japanilaisessa taiteessa tärkeintä ei ole se, mitä on kuvattu, vaan miten se on kuvattu. Tärkeä on tavoittaa tunnelma, jossa teos on syntynyt, jotta pystyisi ymmärtämään, mitä taiteilija on halunnut taiteessa arvostettavan. (s. 102)

 

Erilaisista esteettisistä kokemuksista päästään siihen, mikä hieman omituiseltakin vaikuttavassa Japanissa kiehtoo länsimaisia.

–  Euroopassa on pitkät Japanin-tutkimuksen perinteet. Hovikulttuuri ja kuningassukujen yhteydet Japaniin toivat japanomanian Ranskaan, Tanskaan ja Hollantiin, sitä kautta muuallekin Eurooppaan. Tämän ymmärrän, mutta joskus pohdin, mistä kumpuaa, että suomalaiset innostuvat Japanista, asiantuntija miettii.

Yleensä ajatellaan, että suomalaisia ja japanilaisia yhdistää rakkaus luontoon, kauneuteen ja hiljaisuuteen. Eväsojan mielestä selitys ei ole näin yksioikoinen.

–  Nämä seikat voivat pinnallisesti vaikuttaa samanlaisilta ja yhdistää meitä jollakin tasolla, mutta pohjimmiltaan ajattelutapamme ovat erilaisia, Eväsoja sanoo. – Japanilaiset eivät näe vapaata luontoa kuten suomalaiset, ja luontosuhdettamme yhdistää korkeintaan se, että japanilaiset kaipaavat jotakin sellaista alkuperäistä luontokokemusta, joka meillä suomalaisilla yhä on. Tosi asiassa moni japanilainen tulisi hermoheikoksi suomalaisella mökillä, luonnon lähellä ja autiossa hiljaisuudessa.

Hiljaisuuden suhteen toimimme päinvastoin: suomalainen puhuu enemmän tuttujen kanssa, kun taas japanilaisille hiljaisuus on todellisen läheisyyden merkki.

–  Suomalainen on hiljaa kun ei ole mitään sanottavaa, japanilainen kun on hyvä olla, voisi kärjistää.

Eväsoja sanoo, että suomalaisessa muotoilussa on selkeät muodot ja väritys, jotka vetoavat japanilaiseen makuun. Kaj Franckia ja Arabiaa ihaillaan.

– Kuitenkin meillä muotoilun yksinkertaisuus pohjautuu maanviljelysyhteiskunnan perinteeseen ja siihen ajatukseen, että käytännöllinen on parempi kuin koristeellinen. Japanilainen taas arvostaa kauneutta arvona. Meillä taide-esineet pidetään museossa vitriinissä, mutta japanilainen ajattelee, että esimerkiksi keraaminen taide-esine saa kiillon ja elämän naresta eli nk. käsikiillosta. Taide-esineetkin on tehty kosketeltaviksi, ja esineen kauneus ei ole vain sitä, miltä esine näyttää, vaan myös, miltä se tuntuu. Sanoisin, että japanilainen yksinkertaisuus menee kaiken hienostuneisuuden ja koristeellisuuden yli:  ei haeta käytännöllisyyttä vaan täydellistä muotoa.

 

Hurmaava_ja_hullu_Japani_haastattelu_Minna_Evasoja4

Mangaa ja Murakamia

 

Minna Eväsoja kertoo lukeneensa tutkimuskirjallisuuden ohella paljon japaninkielistä kaunokirjallisuutta.

– Suomessa on ollut pitkään ollut Japani-buumi, se on mennyt aaltoina. Veikko Polameri, Tuomas Anhava ja Kai Nieminen ovat olleet keskeisiä hahmoja tässä. Kääntäjissä alkaa nousta jo uusi sukupolvi, esimerkkinä mainittakoon Raisa Porrasmaa.

Nyttemmin Suomessakin ihaillaan kirjailija Haruki Murakamia.

– Murakamin teksteissä on jotain ulkomaalaista vivahdetta, ne eivät ole perijapanilaisia teoksia, Eväsoja sanoo. –Teokset ovat kiistanalaisia Japanissa, ja niitä arvostetaankin enemmän länsimaissa.

Eväsoja kertoo lukeneensa Murakamin Norwegian Woodin ahmien.

Norwegian Wood kertoo yliopistoelämästä, jonka olen itsekin kokenut. Olen nähnyt opiskelijoiden epätoivoisia kohtaloita ja tunteita. Meistä kirjan päähenkilöt, 24–27-vuotiaat aikuiset, eivät saa mitään aikaiseksi. Mutta japanilaiset ovat usein paljon lapsellisempia siinä iässä kuin me, koska he eivät joudu ottamaan vastuuta itsestään ja elämästään niin aikaisin, vaan elävät vanhempiensa suojissa.

Manga, anime ja cosplay-kulttuuri ovat asioita, joihin Eväsoja on törmännyt suomalaisessa yliopistossa, muttei japanilaisessa akateemisessa maailmassa.

–Näin muutoksen, kun opetin 20 vuotta japania kesäyliopistossa. Ensin opiskelijat olivat aikuisia, jotka tarvitsivat kieltä työssään tai eläkeläisiä, jotka avarsivat maailmankatsomustaan. Vähitellen kursseille alkoi tulla yhä osaavampia nuoria. He olivat oppineet japania laulujen, elokuvien ja animen kautta. Mutta heidän kielensä oli populaarikulttuurin kieltä, toisenlaista kuin kaunis, muodollinen kirjakielinen japani.

– Japanissa manga, anime ja cosplay-kulttuuri  yhdistetään alemman keskiluokan maailmaan, perus- tai ammattikorkeakoulutaustaan. Korkeakouluissa tai yliopistoissa näitä ilmiöitä ei näy. Se hämmensi minua opettajana: Suomessa ilmiöt oli tuotu ihan erilaisiin piireihin, niistä oli tullut yliopisto-opiskelijoiden juttu. Japanissa cosplay-kulttuuriin liittyy myös jonkinlaisia eroottisia fantasioita. Joskus on tehnyt mieli sanoa länsimaiselle lolita-asuiselle nuorelle naiselle, että noin ei voisi kulkea Japanissa.

 

Hurmaava_ja_hullu_Japani_haastattelu_Minna_Evasoja5

”Kirjallisuuden kartanoon haluaisin syvät räystäät ja tummat seinät, painaisin takaisin varjoihin asiat, jotka liian selkeästi työntyvät esiin, riisuisin pois tarpeettomat koristeet.” (s. 79) Junichiro Tanizakin Varjojen ylistys auttaa ymmärtämään perinteistä japanilaista kulttuuria ja estetiikkaa.

 

Muutos on mahdollisuus

 

Teekulho oli iso ja raskas. Metallinen suuri teeastia oli painava ja tuntui viileältä käsissäni. Oshõ-san katseli minua ja totesi: ”Sinusta näkee, että et meditoi. Kymmenen minuuttia päivässä riittäisi…” (s. 100)

Kolumnimaisessa Melkein geisha -teoksessa on mielen kultivoinnille omistettu kirjoitus. Toisessa kirjoituksessa Minna Eväsoja muistelee Koben maanjäristystä ja miten se järkytti hänet viikkokausiksi. Japanilaiset eivät tätä oikein ymmärtäneet: ikäviä asioita tapahtuu, mutta elämä jatkuu.

Jotain japanilaisesta tyyneydestä tuntuu tarttuneen Eväsojaankin. Kahdenkymmenen Japanille omistetun vuoden jälkeen hän on nykyisin myös sairaan- ja terveydenhoitaja ja työskentelee hoitoalalla.

– Jokainen kieli avaa uuden elämän. Japanin kielen ja Japanissa vietettyjen vuosien aikana olen saanut elää kuin yhden elämän, ja olen siitä hyvin kiitollinen. Lapsuuselämäni oli Kuusankoskella yksinhuoltajaäidin lapsena, sitten koin yliopistoelämän, Japanin ja perhe-elämän, nyt minulla on uusi elämä terveydenhoitoalalla. Näen, että olen saanut viisi elämää, jotka kaikki ovat tuoneet rikkautta yhteen, sisimpään elämääni, Eväsoja kuvaa. – Japania kohtaan koen suurta haikeutta, koska se on minulle hyvin rakas paikka, mutta näen muutokset mahdollisuuksina.

Eräs mahdollisuuksien ilmentymä on uusi kirja. Minna Eväsoja sanoo nyt voivansa kirjoittaa vapaasti.

 

Teksti ja kuvat: Jenni Saarilahti / Lukulamppu.fi
Artikkelin teksti on lisensoitu Creative Commons 1.0 -lisenssillä.

 

sisaltoalue_mainospalkki

Sitaatit Minna Eväsojan teoksesta Melkein geisha – hurmaava ja hullu Japani (Gummerus 2016). Tutustu kirjaan Lukulampun kaupassa.

 

sisaltoalue_mainospalkki

Lue myös haastattelu: Mitä luet, Minna Eväsoja?

 

Oletko kiinnostunut Japanin kulttuurista tai japanilaisesta kirjallisuudesta? Mitä teosta suosittelet?

 

1 comment

Vastaa käyttäjälle J Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.