Monikulttuurisuus kirjavinkit

Faktaa ja fiktiota: Kirjoja monikulttuurisesta Suomesta

Mitä on monikulttuurisuus? Mitä kirjallisuus voi kertoa ja opettaa siitä?

 

Kaisa-talon Kirjaklubi on koonnut tänä syksynä tietokirjojen ystäviä Helsingin yliopiston Kaisa-kirjastoon ruuhkaksi asti. Maanantaina klubissa keskusteltiin monikulttuurisuudesta politiikassa, yhteiskunnassa ja kirjallisuudessakin. Keskustelua johti Helsingin yliopiston tietokirjallisuuden professori Pirjo Hiidenmaa, ja keskustelemassa oli VTT Pasi Saukkonen, jonka teos  Erilaisuuksien Suomi (Gaudeamus 2013)  oli luennon lukemistona.

 

erilaisuuksiensuomi

 

Saukkonen kartoittaa teoksessaan, millaisia vähemmistöjä Suomessa on ollut historiallisesti ja on tänä päivänä ja millaista suomalainen kotouttamispolitiikka on. Hän pohtii myös ajatusta suomalaisesta yhtenäiskulttuurista ja siitä, millainen Suomi on tulevaisuudessa. Voimmeko tulevaisuudessa olla virallisesti kaksikielinen maa, kun jo nyt Helsingissä puhutaan noin 150 kieltä? Millainen on eri uskontojen ja aatteiden asema? Mitä voimme oppia muiden maiden esimerkeistä?

Maahanmuutto ja monikulttuurisuus ovat nyt vielä ajankohtaisempia kysymyksiä kuin Erilaisuuksien Suomen ilmestyessä. Saukkonen arvioi Kirjaklubilla, että Suomen asiat ovat ainakin periaatteessa hyvin.

– Suomalainen kotouttamispolitiikka on paperilla ehkä Euroopan paras. Meillä on huomioitu maahanmuuton pysyvyys ja muuttajille opetetaan maan kieli ja säännöt, Saukkonen sanoi.

Esimerkiksi Sveitsissä ajatellaan usein, että maahanmuuttajat ovat väliaikaisia asukkaita, vaikka saman perheen jäseniä olisi maassa jo kahden tai kolmen sukupolven ajalta.

Se, että maahanmuutto herättää intohimoja ja ylilyöntejäkin, ei hämmästytä tutkijaa. Saukkosen mukaan maahanmuutto ja monikulttuurisuus puhuttavat esimerkiksi nationalismin takia. Etenkin vanhemmilla ihmisillä on usein vahva ajatus suomalaisesta yhtenäiskulttuurista, joka koetaan hyväksi asiaksi. Laajemmin ajateltuna koko Euroopassa on huono traditio uusien vaikutteiden vastaanottamiseen. Euroopasta on lähdetty, eikä esimerkiksi Ranskaan suuntautunutta runsastakaan muuttoliikettä ”ole otettu osaksi kansallista tarinaa”. Kirjaklubilla keskusteltiin siitäkin, onko ihmisessä geneettinen ominaisuus tehdä rajanveto tutun ja vieraan välille.

Yhtä kaikki, keskustelua tarvitaan.

– Pitäisi pystyä pääsemään tilanteeseen, jossa voidaan puhua riittävän järkevästi ja asiallisesti, jotta voitaisiin tehdä tarpeeksi harkittuja päätöksiä esimerkiksi eri kieliryhmien osalta.

Pasi Saukkonen kirjoittaa monikulttuurisuudesta myös blogissaan.

 

suomensomalit

 

Kirja, oikopolku ymmärrykseen

 

Heti luennon alussa Pirjo Hiidenmaa huomautti, että Pasi Saukkonen kannustaa ihmisiä kirjojen pariin, koska lukemalla oppii.

Saukkonen ja  Hiidenmaa vinkkasivatkin tietoteoksia, joiden kautta saa tietoa ja näkökulmia nyky-Suomesta: Niklas Saxénin, Eva Nilssonin ja Yusuf M. Mubarakin Suomen somalit (Into-Kustannus 2015), Tuomas Martikaisen, Pasi Saukkosen ja Minna Säävälän toimittama Muuttajat. Kansainvälinen muuttoliike ja suomalainen yhteiskunta (Gaudeamus 2013) sekä Husein Muhammedin Yhtä erilaiset – islam ja suomalainen kulttuuri (Teos 2011). Suomen somalit asetettiin 22.10.2015 Kanava-tietokirjapalkintoehdokkaaksi.

Kannattaa lukea myös kaunokirjallisuutta.

– Pidän hyvätasoista kaunokirjallisuutta aikamoisena oikopolkuna monikulttuurisuuden ymmärtämiseen, Saukkonen sanoi.

Hänen kirjavinkkinsä tästä aihepiiristä kuvaavat ruotsalaista yhteiskuntaa: Marjaneh Bakhtiarin Mistään kotoisin (Otava 2007) ja Henning Mankellin Nimeltään Tea-Bag (Otava 2007).

 

kissanijugoslavia

 

Luennolta palatessani listaan suomalaisia monikulttuurisuudesta tavalla tai toisella kertovia kaunokirjallisia teoksia:

Pajtim Statovcin Kissani Jugoslavian (Otava 2014), Kati Hiekkapellon dekkarit joiden päähenkilö on maahanmuuttajataustainen poliisinainen, Ranya ElRamlyn Auringon aseman (Otava 2003). Marianne Peltomaa on käsitellyt kansainvälistä adoptiota omaelämäkerrallisissa teoksissa, kuten Matka (Schildts & Söderström ). Nura Farahin Aavikon tyttäret on Suomessa asuvan somalinaisen kirjoittama Somaliasta kertova romaani, joka voi auttaa omalta osaltaan ymmärtämään maahanmuuttajien taustoja, vaikkei Suomesta kerrokaan; luennolla keskusteltiin myös siitä, että ei riitä että maahanmuuttajat saavat tietoa Suomesta, vaan suomalaisetkin tarvitsevat tietoa heistä. Jussi Valtosen He eivät tiedä mitä tekevät pohtii muiden teemojensa ohella, millaiselta Suomi vaikuttaa amerikkalaisen silmin. Mari Pyy kuvaa dekkareissaan muun muassa elämää vastaanottokeskuksessa.

Tietokirjapuolelta mainittakoon vielä Anni Valtosen ja Milka Alasen Uusia suomalaisia, joka kertoo suomalais-ulkomaisista avioliitoista.

Teksti ja kirjastokuva: Jenni Saarilahti / Lukulamppu.fi, kirjojen kansikuvat: kustantamot
Artikkeli on lisensoitu Creative Commons 1.0 -lisenssillä.

 

sisaltoalue_mainospalkki

Artikkelissa olevat linkit vievät Lukulampun verkkokirjakauppaan, joka on toteutettu yhdessä kotimaisen Booky.fi:n kanssa. Mari Pyyn teokset on julkaissut Myllylahti-kustantamo, jonka toimitusjohtaja Lassi Junkkarinen on myös Lukulampun osaomistaja.

 

Lisää lukuvinkkejä niin uusista kuin vanhoista kirjoista saat Top 10 -juttusarjastamme.

 

Keskustele artikkelissa mainituista kirjoista tai kerro oma kirjavinkkisi!

 

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.