Kumara-Moisia_artikkeli

Esikoiskirjat, osa 2: Taru Kumara-Moision esikoisromaani päätyi pieneen kustantamoon

Esikoiskirjasarjamme ensimmäisessä osassa kerroimme, miten käsikirjoituksestaan voi tilata lausunnon. Omaa kirjaa kirjoittavalla on vielä paljon jännitettävää sen jälkeenkin, kun käsikirjoitus on työstetty valmiiksi lähetettäväksi kustantamoihin. Vieraskynäkirjoituksessa esikoiskirjailija, lukion äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja Taru Kumara-Moisio kertoo kokemuksiaan kirjansa julkaisemisesta. Kumara-Moision esikoisromaani Maan vetovoima ilmestyi syyskuussa Nordbooksin julkaisemana.

 

maanvetovoima

 

Esikoisromaani etenee lukijalta toiselle

Oman esikoisromaanin käsissä hypistely on tuntunut epätodelliselta: miten kummassa päässäni muovautuneet hahmot ovat todella nyt kaikkien luettavissa paperilla? Miten joku voi analysoida minun Nooraani yhtä antaumuksella kuin vaikkapa Anja Kaurasen Sonja O:ta?

Olen kirjoittanut aina, pienestä pitäen, mutta suurimmaksi osaksi pöytälaatikkoon. Käymieni lukuisien luovan kirjoittamisen kurssien ja verkkokurssien avulla olen vähitellen oppinut luottamaan sanoihini, ottamaan vastaan palautetta ja hiomaan, hiomaan, hiomaan. Nyt teoksellani on yhä enemmän tuntemattomiakin lukijoita, ihmeellistä – kunhan vain lukijat löytävät tuoreen romaanini.

 

Isoon vai pieneen kustantamoon?

Kun päätin lähettää Maan vetovoiman käsikirjoituksena kustantamokierrokselle, haaveilin toki isosta kustantamosta, mutta postitin realistina teokseni myös pienemmille tahoille. Tiesin, että kirja-ala ponnistelee parhaillaan muutosten keskellä ja ettei isokaan kustantamo enää takaa näkyvyyttä – harva teos saa mitään massiivista tai edes kohtalaista markkinointia tuekseen. Mistään Isosta Kirjailijuudesta en unelmoinut – toivoin vain teoksen oikeuttavan olemassaolonsa kohtalaisella määrällä innostuneita lukijoita. Koska olen itse lukenut myös pienkustantamoiden teoksia – ja innostunut monista – ajattelin, ettei kustantamoissa niin suurta eroa enää nykyään ole. Palkintoraadeille tosin taitavat kelvata vain isojen kustantamoiden teokset.

Sain muutamista kustantamoista kohteliaita hylkäyksiä, yhdestä myös pidemmästi palautetta, mutta joistakin ei ole kuulunut vieläkään mitään. Kun sitten ensimmäinen selkeä, hyväksyvästi kiinnostusta osoittava sähköposti saapui pienkustantamo Nordbooksista viime keväänä, harkitsin sopimuksen tekoa jonkin aikaa. Eniten huolestutti kirjoittajaystävieni varoitus siitä, että pienkustantamoiden teosten kannet ja sivut saattavat toisinaan olla laadutonta ja amatöörimäistä suttua. Kustantamosta vastailtiin kysymyksiini asiallisesti, ja niinpä tartuin tilaisuuteen: lupasin hioa tekstistä julkaisuvalmiin opuksen. Yllätyin positiivisesti, kuinka tarkkaa palautetta muokkausehdotuksineen kustantamosta tässä vaiheessa sain. Tein itse valintoja, mihin suuntaan tekstiä vielä viilasin, mutta koin, että romaanintekeleeni oli luettu huolella ja sen henkilöhahmoja pohdittu kustantajankin taholla aidosti.

 

kumara-moisio_julkaisujuhlat

 

Julkisen vastaanoton kohtaaminen

Kun sain uunituoreen kirjan käsiini syyskuussa, helpotuin ja nauroin ääneen: kovat kannet, siisti painojälki ja Iines Partasen tyylikkäästi toteuttama kansikuva vetosivat heti – juuri tältä tragikoomisen teokseni kuuluikin näyttää! Ekologisia ja eettisiä arvojaan pohtiva Noora-hahmoni kurkisti kansikuvan savupiipusta suoraan sydämeeni.

Järjestin itse teokseni julkaisutilaisuuden työpaikallani koulupäivän päätteeksi: oli liikuttavaa saada onnitteluita sekä kollegoilta että opiskelijoilta, niin paikan päällä kuin Twitterin ja Facebookinkin kautta. Vähän myöhemmin yksi maailmalta vasta Suomeen palannut entinen oppilaani saapui herrasmiesmäisesti onnittelemaan minua jopa suoraan luokkaani! Kukaan ei ole vähätellyt. Kaksi tuttua lukupiiriä on napannut romaanini välittömästi käsittelyynsä.

Kustantamo lupasi lähettää teoksestani arvostelukappaleita muutamiin lehtiin sekä parille kirjabloggaajalle. Blogipostauksia Maan vetovoimasta on tähän mennessä julkaistu vain yksi, Oksan hyllyltä -blogin juttu. Lehtijulkisuutta olen saanut paikallislehden haastattelun verran, mutta teoksen julkistamisesta onkin kulunut vasta kuukausi. Toivottavasti huomiota tulee vielä. Mitään erityistä markkinointisuunnitelmaa en ole kustantajani kanssa tehnyt, tosin kirjaesittelystä Pohjanmaalla on ollut puhetta.

Kirjakaupoista teostani näyttää saavan lähinnä tilaamalla, mutta toisaalta olen jo muutamien vuosien ajan ostanut itsekin lähes kaikki hankkimani teokset suoraan netin kautta, sekä tavallisina kirjoina että e-kirjoina. Kirjakauppakiertelylle ei vain tunnu olevan aikaa ja verkkokauppojen valikoimat ovat yksinkertaisesti laajempia. Olen iloinen, että Maan vetovoimaa löytyy monen kauppaketjun verkkokaupasta.

 

Maanvetovoima_kirjastossa

 

Jalat maassa, mutta hyvillä mielin

Kaikkein eniten olen ilahtunut romaanini päätymisestä kirjastoihin: oi, kuinka sydämeni läpätti, kun näin teokseni ensi kerran tutun kirjaston hyllyssä päällystettynä! Netistä olen pystynyt seuraamaan, että ainakin Pirkanmaalla teostani on lainattu ja jopa varattu useassa kirjastossa. Kirjastossa jos missä tunnen olevani kirjailija: minun romaanini on täällä, huolellisesti luokiteltuna, sähköiseen tietokantaan liitettynä, hakusanoin varusteltuna.  Oi, oi, oi, miten mahtavaa oli lukea ensimmäistä kertaa omaan teokseen liitetyt asiasanat!

Kirjamessut tuottivat pienen pettymyksen: sen verran olisin halunnut kokeilla kirjailijana pörhistelyä, että olisin päässyt edustamaan teostani ja kustantajaani jollekin osastolle, edes pöydän taakse töröttämään. Nordbooks esiintyy kuitenkin enimmäkseen vain Pohjois-Suomen tapahtumissa, joten toiveeni messuilufiilistelystä jäi toteutumatta.

Minusta romaanini on ponnistanut maailmalle pienimuotoisesti, mutta ponnekkaasti. Toivon, että hyvä tuuleni pysyy jatkossakin yllä: kohta teokseni pitäisi olla saatavilla e-kirjana ja eiköhän jokunen lehtiarvostelukin sentään siunaannu – tuskin ainakaan Etelä-Pohjanmaa voi vastustaa luomani Mumma-hahmon elämänviisauksia? Pirä elämäs järijestykses, lukijani – iloa menettämättä. Niin teen minäkin.

 

Tutustu kirjaan ja kirjailijaan

Taru Kumara-Moision Maan vetovoima Lukulampun kaupassa
Taru Kumara-Moisio Twitterissä

 

Teksti: Taru Kumara-Moisio / Lukulamppu.fi. Kuvat: Valokuvat: Minna Sirén. Kansi: Nordbooks.
Artikkeli on lisensoitu Creative Commons Nimeä 1.0 -lisenssillä.

Artikkelin avainsanat ja muut aihepiirin artikkelit: kirjailijat, kirjoittaminen, kustantamot, uutuudet, vieraskynä.

 

Vaikuttaako kustantamon nimi lukuvalintoihisi? Entä ostatko kirjasi verkkokaupasta vai myymälästä?

2 comments

  1. SatuK

    Kyllähän se kustantamon nimi vähän vaikuttaa. Maan vetovoima oli ulkoasultaan houkutteleva, mitä eivät kaikkien kustantamojen julkaisut ole. Ne vähät kirjat, jotka ostan, ostan verkkokaupasta. Syynä on yleensä hinta.

  2. Taru Kumara-Moisio

    Kiitos kommentista! Kyllä teoksen ulkoasullakin tosiaan on väliä, vaikka sisältö on tietysti tärkeintä kirjassa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.