frankfurtinmessut

Ensikertalaisena Frankfurtin kirjamessuilla

Kirjailijatähtiä, kovaa kilpailua, vielä kovempaa innostusta – ja kirjoja, kirjailijoita sekä satoja kirjallisuustapahtumia. Arja Korhonen kävi ensimmäistä kertaa Frankfurtin kirjamessuilla näytteilleasettajan talkoolaisena ja koosti Lukulampulle raportin näkemästään ja kokemastaan. Jutun lopusta löydät tilastotietoa sekä Franfurtin että Helsingin messuista ja linkin Arja Korhosen omaan blogiin, jossa Frankfurtin-kokemuksesta on kerrottu lisää.

 

Terveisiä Frankfurtin kirjamessuilta!

Suomi näkyi joka paikassa. Suuri ja näkyvä teemamaalle pyhitetty paviljonki esitteli kirjojen ohella designia sekä oppimisen ja lukemisen kulttuuriamme. Lisäksi Suomella oli kustantajien yhteisosastot ulkomaisten kustantajien hallissa ja oppimateriaalien hallissa. Tapahtumat keräsivät paljon väkeä kaikissa näissä tiloissa, ja löimme ennätyksiä monella saralla. Mediaosumissa Suomi on kaikkien aikojen menestynein messujen teemamaa: osumia tuli messujen aikana noin  7 500, kun aiempi teemamaaennätys on 5 400.

 

Frankfurtin kirjamessut 1

Mutta entä itse pääosan esittäjät, kirjailijat?

Frankfurtissa kirjailijat ovat tähtiä, joita kohdellaan sen mukaisesti.  Työ ei ole pelkkää juhlaa, vaikka Matti Rönkä kertoikin, että messuilla kirjailijan on hyvä olla, heitä paapotaan ja suurin piirtein pidellään kädestä.  Rönkä sai muuten kirjansa mm. Albaniaan!

Messuesiintymisien lisäksi monet kirjailijat kiersivät Saksaa ja saksankielisiä maita ennen tai jälkeen messujen. He puhuivat kapakoissa, kirjastoissa, teattereissa ja jopa kirkossa, ja tapahtumia on riittänyt koko vuodeksi. Monet yhdistivät messukäynnin muuhun Keski-Euroopan kiertueeseen.  Tällainen työrupeama saattaa kestää viikkoja. Kjell Westö kertoi olleensa tien päällä koko kevään, eikä moni muukaan ole lepäillyt messupaapomista odotellen.

Miten hauska oli seurata sitä innostusta ja täpinää, joka spiraalimaisesti kohosi huomion myötä niin kirjailijoiden kuin muiden suomalaisten työntekijöiden mielissä!  Olin niin ylpeä hienoista kirjailijoistamme.  Kustantamot ja Suomen Kustannusyhdistys (FiLi) olivat tehneet hyvää työtä.

 

Johanna Sinisalo

Johanna Sinisalo

 

Oletan kirjailijoiden saaneen sparrausta niin esiintymiseen kuin pukeutumiseenkin. Ainakin ne haastattelut, jotka näin, kulkivat sujuvasti ja luontevasti. Puhujat tiesivät, mitä tekivät – ainakin antoivat sen vaikutelman, ja sehän on tärkeintä, kun näytillä ollaan. Emmi Itäranta kertoi 14 kielelle käännetystä Teemestarin kirjastaan vakuuttavasti, Markus Nummen esitys saksannetusta Kiinalaisesta puutarhasta sivusi laajasti Suomen historiaa,  ja Sofi Oksanen, tuo kirkkain tähtemme, kiinnosti ja veti väkeä missä tahansa liikkuikin.

 

Katja Kettu ja Leena Majander.

Katja Kettu ja Leena Majander.

 

Ulkonäkö ei ole kovassa kilpailussa yhdentekevä juttu. Sen tietävät myös kustantajamme.  Katja Ketun asut olivat upeat, huolella stailatut luomaan kuvaa alkumystisestä luonnonlapsesta, jolla myös tyyli on kohdallaan.  Rosa Liksom sanoi ohjeeksi annetun ”pukeutua”, mikä hänelle ei ole ongelma, koska hän tykkää leikkiä asuilla muutenkin.  Joku sanoi, että naisilla korkokengät ovat minimivaatimus. Vaikka voin kuvitella nurinoita kulisseissa, tämä on vain asia, joka täytyy hoitaa, kun isoissa piireissä pyöritään. Eikä ole syytä nolostella. Katsokaa vaikka!

 

Salla Simukka.

Salla Simukka.

 

Kaikki he ja monet muut ovat ansainneet paikkansa niin Euroopan kuin maailmankirjallisuudessa. Sofi Oksasen kantapäillä kolkuttelee muitakin. Katja Kettu kiinnostaa eksoottisuudellaan, luonnonläheisyydellään ja räväkkyydellään. Hänen tulevaa kirjaansa Neuvostoliittoon muuttaneista suomalaisista markkinoitiin jo samalla, kun Kätilön käännös saatiin saksalaisten käsiin.

 

Kaikkein pyhin eli paikka, jossa kirja-agentit ja kustantajat tapaavat messuilla – vain ennakkoon sovituissa tapaamisissa.

Kaikkein pyhin eli paikka, jossa kirja-agentit ja kustantajat tapaavat messuilla – vain ennakkoon sovituissa tapaamisissa.

 

Teemamaana olo toi muillekin uusia tilaisuuksia. Kaikkiaan messuilla oli 60 suomalaiskirjailijaa, joista jokunen pääsi kaikkein pyhimpään ja monet solmivat tärkeitä kontakteja tulevaisuutta ajatellen.  Esimerkiksi Maaria Päivisen On nälkä, on jano julkaistaan saksaksi Leipzigin messuilla maaliskuussa.

 

Fili ja suomalaiset kirjat.

Fili ja suomalaiset kirjat.

Suomalainen kirjallisuus sai vahvan nosteen maailman tärkeimmässä kirja-alan tapahtumassa. Frankfurtissa ovat läsnä kaikki maat, ei vain saksankielinen markkina, jolle pääseminen tosin on portti myös muille isoille kielialueille. Markkinoissa on eroja: Saksassa luetaan paljon käännettyjä kirjoja, toisin kuin esimerkiksi Britanniassa.  Ja kuten Bonnierin Foreign Rights -johtaja Hanna Kjellberg totesi Helsingin Sanomien tilaisuudessa Helsingissä, toivomme nyt pääsemme siihen, ettei suomalaisesta kirjallisuudesta puhuta vain eksoottisena erikoisuutena, vaan osana maailmankirjallisuutta. Kustantajien edustajat ja kirja-agentit paiskivat töitä tämän eteen. Hanna Kjellberg itse sanoi hoitaneensa 17-18 tapaamista päivässä, eikä se ollut edes ennätystahti.

Messuille osallistui myös kääntäjiä, kuten saksannoksia suomesta jo pitkään tehnyt Stefan Moster, sekä Helen Moster, joka kääntää saksasta suomeen.

 

Frankfurtin kirjamessut 7

 

Kaiken hehkutuksen jälkeen voin todeta, että kaikki hehkutus pitää paikkansa.

Suomi oli juuri niin näkyvä ja kiinnostava vieras kuin on kerrottu. Kirjailijoidemme ammattitaito ja luovuus ovat erinomaisella tasolla. Viimeisen 10 vuoden aikana tässä on tapahtunut valtava räjähdys, sanoi Helsingin Sanomien kriitikko Jukka Petäjä, kun hän arvioi Antti Majanderin ja Suvi Aholan kanssa tämän vuoden kirjoja.

Kokonaisuus oli tarkkaan harkittu, näyttävä ja riittävän eksoottinen. Sekä esillepano että tapahtumien toimivuus olivat huippua. Minuun teki vaikutuksen etenkin yhtenäisyys: joka paikassa näyttiin samalla tavalla. Ja ammattimaisesti, ilman kömpelyyttä ja tiukkapipoisuutta, rento itseironinen ote kantoi.

Suomi oli esillä yhteisönä, emme taistelleet hyllymetreistä, vaan järjestimme kirjat sulassa sovussa – kaikille tärkeintä oli, että näymme hyvin ja tulemme esille eduksemme.

 

Frankfurtin kirjamessut 8

 

Tietysti kilpailuaspekti on aina läsnä.

Mutta etenkin pienet kustantamot hyödynsivät tilaisuutta hyvin: kontakteja solmittiin ja yhteisyyden edut tunnustettiin. Uskon, että pienillä resursseilla toimivien kustantajiemme voima on juuri tässä. Otetaan tilaisuudesta vaari ja käytetään yhteisön voimavaroja.

Pienistä kustantamoista mukana olivat muun muassa Into, WickWick ja Tuula Pere viehättävine lastenkirjoineen, Nemo, Rakennustieto ja Draamatyö, jonka kirjoja itse olin markkinoimassa.

 

Lopuksi: Uskon, että kaikki suomalaiset tunsivat olonsa tervetulleeksi – jopa minä, jolle kirjat ovat harrastus, ei työ. Finnland.Cool-rintamerkillä varustettuna sain niin paljon huomiota, kyselyjä ja hymyjä, että suomalaisena tuppisuuna olin häkeltynyt, mutta yhtä innoissani kuin muutkin.

 

Lue aiemmat Frankfurt-raportit Kulttuuri kukoistaa -blogista: osa 1, osa 2.

 

Teksti ja kuvat: Arja Korhonen / Lukulamppu.fi
Artikkeli on lisensoitu Creative Commons Nimeä 1.0 -lisenssillä.

 

Frankfurtin ja Helsingin kirjamessut lukuina

Frankfurt 5 pv Helsinki 4 pv
Näyttelypinta-ala 170 000 m2 7 000 m2
Hallien määrä 7 – 9 + ulkotilat 1
Kävijämäärä 300 000 (2013) 80 000 (2013)
Näytteilleasettajien määrä 7 000 330
Median edustajia 9 300 2 000
…joista bloggaajia 1 000 60
Tapahtumia messujen aikana 140 pelkästään Suomella + muut 101 maata. Kaikkiaan Suomella on n. 200 tapahtumaa Saksassa myös messujen ulkopuoliset mukaan lukien. 740
Messujen kohderyhmä ammattilaiset 3 pv, kuluttajat 2 pv kuluttajat 4 pv

 

Oletko käynyt tai haluaisitko käydä kansainvälisillä kirjamessuilla?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.