tiimioppiminen2

Äidinkieltä ja kirjallisuutta voi opiskella myös tiimeissä

Ylöjärven lukio on kokeillut tänä syksynä uudenlaista, aidosti opetussuunnitelmien peräänkuuluttamaa integroivaa pedagogiikkaa. Ideana on ollut yhdistää toisistaan irrallisia ainesaaria paremmin yhteen, vastata tämän päivän oppimistarpeisiin ja avata koulun portteja maailmalle. Lukion tiimioppimisblogissa kerrotaan projektin kuulumisista.

 

Yhteistyötaitoja ja asioiden syvällistä ymmärtämistä

 

Tiimijakson opettajat ovat halunneet kaataa turhat ainerajat ja toimia omiin vahvuuksiin, toisiin ja maailmaan ankkuroituen. Palkintona on selkeästi ollut oppimisen ja auttamisen flow, ilo oppia!

Käytännössä tiimijakso on toiminut siten, että 1. vuosikurssin opiskelijat (noin 140 opiskelijaa) ovat opiskelleet 2. jakson ajan fysiikkaa, maantiedettä, äidinkieltä ja englantia 5-6 hengen tiimeissä ilman kiinteää lukujärjestystä ja perinteisiä oppitunteja. Myös opinto-ohjaus ja erityisopetus ovat kulkeneet koko ajan mukana tiimiopiskelun tukena.

Tiimit ovat itse suunnitelleet ja arvioineet aktiivisesti omaa toimintaansa ja oppimaansa. Jokainen tiimi on valinnut viikoittain itselleen tiimiliiderin eli vastuuopiskelijan, joka on johtanut ryhmäänsä kyseisen viikon tehtävissä. Opettajat ovat kiertäneet ohjaamassa tiimejä ja järjestäneet työpajoja sekä vierailuja esimerkiksi tähtitornille ja teatteriin, mutta muuten opiskelijat ovat pysyneet itse aktiivisina toimijoina koko ajan.

Joka viikko tiimit ovat tehneet yhden ison viikkotehtävän, kuten lehden, keksintöesittelyn, uutislähetyksen tai oppimispelin, ja lisäksi pienempiä oppimista tukevia, ainekohtaisia tehtäviä.  Erityisesti isot viikkotehtävät ovat vaatineet tiimeiltä monipuolista yhteistyötä, eri jäseniensä vahvuuksien hyödyntämistä sekä asioiden syvällisempää ymmärtämistä, jotta esimerkiksi avaruusfaktat on saatu muunnettua uutisraportiksi.

 

tiimioppiminen1

 

 

Hyvää kieltä tarvitaan kaikkialla

 

Ylöjärven lukion äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja Mervi Karttusen mielestä oman oppiaineen integroiminen muihin on ollut melko helppoa, mutta se on vaatinut toki opettajalta uusien materiaalien ja tehtävien tekemistä. Integrointia on tehty esimerkiksi niin, että tutkittavien ja kirjoitettavien tekstien sisällöt liittyvät käsiteltäviin maantieteen tai fysiikan ilmiöihin.

– Olen etsinyt esimerkiksi maantieteeseen liittyviä lehtijuttuja, joiden kautta olemme tutkineet teksteihin liittyviä asioita ja samalla opiskelijat ovat myös oppineet maantiedon asioita. Apuna on ollut se, että koulullamme on todella hyvä kirjasto lehtikokoelmineen ja siellä yhteistyöhaluinen informaatikko, Karttunen kertoo. – Opiskelijoilla on myös käytössään läppärit.

 

Mervi Karttunen.

Mervi Karttunen.

 

Suullinen viestintä on toiminut tiimijaksolla samalla periaatteella: vuorovaikutustaitoja ja esiintymistaitoja on harjoiteltu runsaasti, mutta esitettävät sisällöt ovat liittyneet aina muihin oppiaineisiin.

– Yksi esimerkki tehtävistä on, kun yhdellä viikolla tutkittiin tekstilajeja ja tekstitietoa piti myös soveltaa, sillä viikkotehtävänä oli tuottaa lehti, jossa oli mahdollisimman paljon eri tekstilajeja viikon teemaan eli säähän ja ilmastoon liittyen. Opiskelijat pääsivät siis itsekin kokeilemaan laajasti eri tekstilajien kirjoittamista: jopa fysiikan kuvaajia ja maantiedon graafeja tehtiin ja yhdisteltiin lehtijuttuihin.

Karttusen mukaan integroinnin tarkoituksena on saada opiskelijat huomaamaan, että kaikki asiat liittyvät oikeassa elämässä toisiinsa. Esimerkiksi hyvää kieltä tarvitaan myös muilla aloilla ja muiden aineiden opiskelussa, ja hyvän tekstin ominaisuuksia olisi tärkeää miettiä aina kirjoittaessa, vaikka tekstiä ei kirjoitettaisikaan äidinkielen tunnilla.

– Erityistä plussaa on se, että opiskelijat saavat palautetta teksteistä, esiintymistaidoista ja vuorovaikutustaidoista jatkuvasti kaikilta tiimijakson opettajilta. Palautetta tulee varmasti runsaammin kuin tavallisilla lukiokursseilla. Uskon, että tämä vahvistaa opiskelijan käsitystä siitä, että näiden taitojen näyttäminen ei kuulu ainoastaan äidinkielen tunneille vaan kaikkeen opiskeluun ja kaikkialle elämään.

 

Kaunokirjallisuuden käsittelyä lukupiireissä

 

Opiskelijoiden lukema kaunokirjallisuus on myös liittynyt tiimijakson teemoihin. Mervi Karttunen kokosi ennen jakson alkua kirjalistan, josta opiskelijat ovat voineet valita teoksia käsittelyynsä teemoittain. Teemoina ovat olleet muun muassa avaruus, luonnonmullistukset, ilmastonmuutos, ydinvoima ja säteily, kasvu ja kehitys ja erilaisuus. Valittavien romaanien joukossa olivat esimerkiksi Risto Isomäen Sarasvatin hiekkaa, Anni Kytömäen Kultarinta, Douglas Adamsin Linnunradan käsikirja liftareille ja Hannu Rajaniemen Kvanttivaras. Kukin tiimi valitsi itse teemansa, mutta jokainen tiimiläinen luki eri kirjan. Luettava kirjallisuus antoi siis kaunokirjallisuuden näkökulman tiimijaksolla käsiteltyihin ilmiöihin. Useinhan kaunokirjallisuudessa käsitellään ihmistä näiden asioiden keskellä, joten opiskelijat pääsivät lähestymään tuttuja teemoja uudesta näkökulmasta.

Opiskelijat kirjoittivat lukiessaan lukupäiväkirjaa. Kun kirjat oli luettu, tiimit myös keskustelivat kirjoista lukupiirissä. Lukupäiväkirjassa ja lukupiirissä keskustellen kirjallisuuteen tartuttiin kirjallisuuden käsitteiden avulla ja päästiin myös pohtimaan kirjojen sisältöä sekä hyvinkin omakohtaisia kokemuksia ja suhtautumisia luettuun. Keskustelun tulokset raportoidaan myöhemmin yksinkertaisessa muodossa, jonka tiimit saavat itse ideoida. Syntymässä on esimerkiksi videota, kuunnelmaa, julistetta ja nukketeatteria. Tuotokset esitellään aivan tiimijakson lopuksi.

 

tiimioppiminen4

 

Ulos vanhoista kaavoista

 

Tiimijaksollakin asioita on opiskeltu opetussuunnitelmaa noudattaen.

– Esimerkiksi referointitaidot, tekstilajit ja muut äikän ykköskurssin asiat on opiskeltu kuten ennenkin, mutta ne on vain yhdistetty muihin aineisiin. Integroinnin ansiosta aikaa on ollut vuorovaikutustaitojen harjoitteluun ja tiedonhakuun normaalia enemmän. Ne ovat olleet luontevasti läsnä koko ajan, Mervi Karttunen iloitsee.

Tiimijakso on pakottanut murtautumaan ulos opettajakeskeisistä vanhoista kaavoista. Tiimijakson opettajat haluavat luottaa entistä enemmän opiskelijoiden omaan osaamiseen ja antaa heille kunnolla tilaa, mikä on yllättävän paljon vaikeampaa kuin voisi ajatella – suomalainen koulukulttuuri  kun ei perinteisesti tähän juuri rohkaise. Ylöjärven lukion tiimijakso antaa vinkkejä siihen, millaisia mahtavat olla tulevaisuuden koulu, opiskelija ja opettaja.

Tavoitteena on, että kokeilu ei jäisi vain yhteen kertaan, vaan tiimijaksoja tulisi myöhemmin lisää ja useammissa aineissa.

 

Tutustu artikkelissa mainittuihin kirjoihin

 

Risto Isomäen Sarasvatin hiekkaa Lukulampun kaupassa ja Elisa Kirjassa
Anni Kytömäen Kultarinta Lukulampun kaupassa ja Elisa Kirjassa
Douglas Adamsin Linnunradan käsikirja liftareille HelMet-kirjastossa
Hannu Rajaniemen Kvanttivaras Lukulampun kaupassa ja Elisa Kirjassa

 

Teksti: Taru Kumara-Moisio / Lukulamppu.fi. Kuvat: Ylöjärven lukio.
Artikkelin teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä 1.0 -lisenssillä.

Artikkelin avainsanat ja muut aihepiirin artikkelit: kirja-ala, kirjoittaminen, lukeminen.

 

Miltä Ylöjärven lukion tiimijaksot kuulostavat? Onko sinulla kokemuksia tiimioppimisesta?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.